Julkaisija: ← Blogi

Johtaminen ei ole egotrippi – johtoryhmän on uudistuttava

Ennen vanhaan työssä tarvittiin lihaksia, fyysistä voimaa. Sitten tarvittiin aivoja, ajattelun voimaa. Nyt on sydämen aika. Tunteet ja uutta luova toistemme kuuntelu sekä tutkiva yhteinen dialogi ovat vahva lääke nykyajan muuttuvassa työelämässä. Meidän on uskallettava kaivaa syvimmät voimavaramme ja otettava vastaan kaikki apu, joka kollektiivisen tajuntamme syövereistä voi nousta.

Organisaatiot ovat muuttumassa jäykistä hierarkioista eläviksi, tunteviksi ja oppiviksi organismeiksi. Tämä muutos kytkeytyy myös johtoryhmien olemuksen kehittymiseen.

Johtoryhmien on nyt aika tarkastella itseään uudelleen. Ei pelkästään katsomalla peiliin vaan myös tutkimalla suhdettaan ekosysteemin eri osiin niin organisaation sisä- kuin ulkopuolella. Harjoituksen voi aloittaa vaikka seuraavien kysymysten kautta (Simon Sinek, Start with Why):

  • Miksi johtoryhmämme on olemassa? Mikä on se suurempi merkitys? Mitä olemme johtoryhmänä toteuttamassa?
  • Miten toimimme johtoryhmänä? Mikä ohjaa tapaamme olla ja toimia sekä keskenämme että suhteessa muihin? Onko meillä yhteisiä periaatteita ja reflektoimmeko, miten ne näkyvät kohtaamisissamme ja teoissamme?
  • Mitä teemme konkreettisesti? Käytämmekö yhteisen aikamme hyödyllisesti? Olemmeko tiimi, joka vastaa yhdessä kokonaisuuden onnistumisesta vai olemmeko ryhmä johtajia, jotka vuorollaan raportoivat oman osuutensa suurimmalle pomolle? Mitä meiltä odotetaan? Mistä tiedämme olemmeko menossa oikeaan suuntaan? Mitä odotamme muulta organisaatiolta?

Taitava johtoryhmä kehittää valppauttaan ja tietoisuuttaan jatkuvasti. Martin Siksitsin DIAR-malli esittää neljä näkökulmaa, joita jokaisen johtoryhmän on hyvä harjoitella.

 

Kuva: Humapin opas: Uuden ajan johtoryhmä

1. Taito rakentaa dialogia

Taitava johto elää moninäkökulmaisesta keskustelusta sen sijaan, että kävelisi voimalla eriävien mielipiteiden yli. Uutta luovaan dialogiin kuuluu jännitteitä ja ajattelua rikastavia näkökulmia.

Tarkastelkaamme keskustelujen laatua ja tavoitteita seuraavan jäsennyksen kautta (Judith E. Glaser, Conversational Intelligence, 2014):

  1. Informaation välittäminen, jonka tavoitteena on vain välittää tietoa. Keskustelu on kuin sarja transaktioita, eli molemmat osapuolet välittävät toisilleen tietoa vuoron perään. Tähän yleensä ei liity suuria tunteita.
  2. Vaikuttaminen, jonka tavoitteena on vakuuttaa toinen osapuoli oman näkemyksen paremmuudesta toisen näkemyksen kustannuksella. Toisinaan kyseessä voi olla hyödyllinen debatti, toisinaan ei-arvostava jyrääminen. Tähän voi liittyä suuriakin tunteita, joko myönteisiä tai kielteisiä. Tunteiden vallassa keskustelu voi nopeastikin edetä kertomisesta myymiseen ja myymisestä huutamiseen.
  3. Yhteiskehittely, jonka tavoitteena on kuunnella herkällä korvalla ja pyrkiä ymmärtämään toisen näkemys sekä tuomaan avoimesti esille myös oma näkemys, ilman tarvetta olla oikeassa tai voittaa. Molemmat osapuolet ovat valmiita sekä vaikuttamaan, että tulemaan vaikutetuiksi. Dialogissa on vahva kaikkia osapuolia ja näkemyksiä arvostava henki. Voimme puhua transformaatiosta ja uuden yhteisen ratkaisun tai oivalluksen mahdollistamisesta. Keskusteluun osallistuvat kokevat olevansa “samassa veneessä” ja tuntevat yhteenkuuluvuutta ja myötätuntoa toisiaan kohtaan tai vaikka iloa ja rakkautta elämään.

Johtoryhmän vetäjä voi tarkastella omaa toimintaansa, mihin oma tapa keskustella kutsuu toisia johtoryhmälän jäseniä. Samalla tavalla jokainen jäsen voi tarkastella, miten itse toimii niin johtoryhmässä kuin oman tiiminsä suhteen.

2. Taito huomata ja vahvistaa hyvä tarkoitus

Taitava johto on arvostavan utelias. Hankalissakin tilanteissa se havaitsee hyvät tarkoitusperät ja vahvistaa niitä kokonaisuuden huomioiden.

Taitava johto ymmärtää, että jokainen toimii omasta mielestään loogisesti, mutta toisille tämä logiikka ei aina ole yhtä selvä. Myös ei-arvostava, vaativa, kriittinen, kielteinen ja jopa aggressiivisen tuntuinen kielenkäyttö perustuu johonkin logiikkaan. Hyvää tarkoitusta vaaliva johto pyrkii:

  • Tuomitsevuudesta uteliaisuuteen
  • Konflikteista yhteiseen tutkimiseen
  • Olettamuksista kysymiseen
  • Defensiivisyydestä itsetutkiskeluun

Tutkimalla mikä on se myönteinen tarkoitus tai tavoite, johon kukin pyrkii, on mahdollisuus löytää yhteinen nimittäjä edistämään rakentavaa yhteistyötä.

3. Taito huomata mitä tapahtuu

Taitava johto pystyy asettumaan oman toimintansa ulkopuolelle ja arvioimaan, miten johtoryhmän toiminta vaikuttaa muuhun systeemiin ja miten valtaa voidaan käyttää hyödyllisellä tavalla.

Taitava johto tiedostaa omat vahvuutensa sekä heikkoutensa (katse itseen), suhteiden vaikutuksen siihen mitä tapahtuu (katse suhteisiin) sekä kytköksen laajempaan (eko)systeemiin.  Olemme osa kokonaisuutta, joka vaikuttaa meihin ja, johon me vaikutamme. Taitava johto osaa hyödyntää sekä tunteiden viestiä että systemaattista tilanteen tarkastelua tekemättä liian nopeita ja yksinkertaistettuja johtopäätöksiä.

Yksinkertainen, mutta ei välttämättä helppo, tapa tarkastella tilannetta on hyödyntää Adaptive Action -mallia:

  • What – Mitä tietoa meillä on? Mitä huomaamme tapahtuvan?
  • So What – Mitä tämä tarkoittaa? Mistä tämä voi johtua? Mitä vaihtoehtoja meillä on?
  • Now What – Mitä lähdemme kokeilemaan seuraavaksi? Miten arvioimme kehitystä?

4. Taito etsiä vaihtoehtoisia myönteisiä tulkintoja

Kaikki tilanteet voidaan tulkita ja kertoa monella tavalla. Taitava johto etsii mahdollisuuksia, jotka kutsuvat edelleen tutkimaan ja ymmärtämään kompleksisuutta.

Johtoryhmän tärkeimpiä tehtäviä on ylläpitää rakentavaa, eteenpäin vievää toimintaa. Johtoryhmä kannattelee organisaation toimintakykyä näkemällä valon tunnelin päässä ja auttamalla muitakin näkemään sen. Taitava johto ymmärtää, että haastavissakin tilanteissa on jotakin hyvää, josta voi oppia ja joka auttaa kehittymään vielä paremmaksi. Tulkitsemme ympäröivää maailmaa tarinoiden kautta ja meillä kaikilla on omat tarinamme.

Mutta organisaatiolla on myös kollektiivinen tarina. Tähän tarinaan taitava johto kykenee tuomaan uusia tulkintoja kuten (Judith E. Glaser, Conversational Intelligence, 2014):

  • Kehystämällä tarina uudella tavalla (reframing). Tekemällä vaihtoehtoisen tulkinnan tilanteesta ja tarkastelemalla sitä toisesta kontekstista käsin, voi esim. virheiden näkeminen toimia oppimisen mahdollistajana.
  • Keskittämällä huomio uudella tavalla (refocusing). Kykymme ajatella ja havaita asioita kaventuu stressin keskellä. Taitava johto voi auttaa näkemään asioita selkeämmin ja kohdistamaan huomion uudella tavalla.
  • Antamalla tarinalle uusi suunta (redirecting). Etsimällä vaihtoehtoisia polkuja tai esimerkkejä miten muualla on vastaavassa tilanteessa toimittu löytää uutta suuntaa.

Taitava johto kääntää kielteisen ongelmakeskeisen keskustelun ratkaisukeskeiseksi ja suuntaa huomion ja toiminnan kohti sitä myönteistä kehitystä, johon yhdessä pyritään.

Keskeistä johtoryhmän uudistumisessa on tuoreena pysymisen ja keventämisen taito.

LATAA OPPAAMME

Lataa maksuton Johtoryhmäopas TÄSTÄ. Löydät sieltä lisää ajatuksia johtoryhmäsi kehittämiseksi.

 

Ota yhteyttä

Lue myös