Nopeasti yhteisen haasteen äärelle koottu Fast Expert Teams- asiantuntijaverkosto on ollut tämän kevään aikana opettavainen matka asiantuntijoiden verkostomaiseen ja virtuaaliseen yhteistyöhön. LUT-yliopiston tietojohtamisen professori Kirsimarja Blomqvist teki aloitteen ja toimi verkoston johtajana. Mukaan yhteistyöhön lähti noin 100 eri alojen asiantuntijaa kehittämään ratkaisuja, ettei Suomi halvaantuisi viruksen vaikutuksesta.

On ollut merkityksellistä olla osana tätä yhteistyötä. Yhteistyön aikana osa aikaisemmista oletuksista ja vuosien aikana hankittu kokemus verkostojen kehittämisestä, johtamisesta ja digitaalisuuden hyödyntämisestä saivat uusia näkökulmia. Erityisesti luottamuksen rakentamisen osalta oli kiinnostavaa huomata, että ennestään vieraiden asiantuntijoiden kesken alkoi rakentua luottamusta myös pelkästään virtuaalisesti. Tämän yhteistyön hedelmistä kerromme yhteistyössä kumppaneiden kanssa lisää kevään aikana.

Asiantuntijoiden osaaminen ja yhteistyön voima

Tiimien ja organisaatioiden rajat ylittävän verkostomaisen asiantuntijayhteistyön merkitys on jatkuvasti lisääntynyt. Ratkaistavat haasteet ovat niin kompleksisia, että paras osaaminen on harvoin yhdessä tiimissä tai organisaatiossa. Yhä useammin tarvitaan eri alojen ja erilaisten asiantuntijoiden osaamista sekä kykyä tehdä yhteistyötä, jotta toiminta olisi vaikuttavaa.

Asiantuntiaverkostot innovaatioiden kehittämisessä, yritysten välisissä verkostoissa, tutkimus-koulutus-yritys yhteistyön lisäämisessä, yksityisten ja julkisten toimijoiden yhteistyössä tai aluekehittämisessä ovat meille kaikille tuttuja. Tuttua on myös puhe siitä, että pitäisi saada entistä enemmän yhteistyötä ja yhdessä tekemistä yli organisaatiorajojen.

Parhaan osaamisen yhdistäminen ja organisaatiorajat ylittävä yhteistyö voi parhaimmillaan synnyttää merkityksellisyyden kokemuksia, sosiaalista pääomaa sekä tuloksellista toimintaa. Organisaatiorajat ylittävän yhteistyön tekeminen ja moninäkökulmainen dialogi ovat hyödyllistä. Sen avulla hahmottuu mikä on todellinen ongelma ja mitä olemme oikeastaan ratkaisemassa.

Asiantuntijaverkoston menestystekijät

Asiantuntijaverkostoissa toimiminen edellyttää asiantuntijoilta osaamista, hyviä vuorovaikutustaitoja ja kykyä tehdä yhdessä. Verkostomainen toiminta tarvitsee johtamista ja yhdessäohjautumista. Jonkun tai joidenkin pitää käynnistää yhteistyö, tuoda ihmisiä yhteen sekä mahdollistaa vuorovaikutus ja luottamuksen rakentuminen. Kokemus verkostojen kehittämisestä on nostanut esille muutamia yhteistyön menestyksen avaimia:

1. Selkeä yhteinen tavoite. Asiantuntijaverkoston yhteisen ymmärryksen rakentamiseen ja yhteisen tavoitteen selkeyttämiseen kannattaa käyttää aikaa. Mitä osaamista verkostosta löytyy? Minkälaisia omia tavoitteita ja odotuksia kullakin on? Hyvässä tavoitteessa kukin verkoston toimija voi nähdä sekä omat hyödyt että yhteisen isomman tavoitteen. Yhdessä rakennettuun tavoitteeseen on helpompi sitoutua, siksi yhteisen tavoitteen rakentaminen kaikkia osallistaen on tärkeää. Luottamusta rakennetaan alusta saakka yhdessä tekemällä ja toimimalla luottamuksellisesti, vastavuoroisesti, arvostavasti ja yhteistä ratkaisua etsien.
2. Yhdessä sovitut toimintatavat. Toimintatavoista, käytännöistä ja päätöksenteosta sopiminen on oleellista. Tehdään yhteistyö ja yhteiskehittäminen sujuvaksi ja helpoksi. Digitaalisen yhteistyökulttuurin kehittäminen on osa vaikuttavaa asiantuntijoiden yhteistyötä. Juuri julkaistussa Human Capital Trends 2020 -tutkimuksessa nostettiinkin esille, että yritykset ovat kaksinkertaistaneet investointinsa teknologiaan viimeisen vuosikymmenen aikana, mutta moni yritys on tinkinyt siitä, kuinka tukea henkilöstöään omaksumaan työssä tarvittavia uusia taitoja, mm. tekoälyn hyödyntämisestä puhuttaessa katse kääntyy teknologiaan eikä siihen, miten osaamisen tulisi kehittyä, jotta teknologiasta saadaan kaikki hyöty irti. Teknologiaosaaminen on tärkeää, mutta ehkä vielä keskeisempää on lisätä ymmärrystä ihmisten käyttäytymisestä ja osaamisesta digitaalisessa ympäristössä.Tarvitaan erityisesti uudistavia työnteon rakenteita, jotta digitaalisesta työstä tulee tuottavaa.
3. Viestintä ja vuorovaikutus. Viestintä ja toimiva vuorovaikutus ovat oleellisia tekijöitä verkostomaisen asiantuntijatyön tekemisessä sekä tulosten esille nostamisessa. Vuorovaikutuksen laadulla ja viestinnän selkeydellä tehdään näkyväksi yhteisiä tavoitteita, yhteistyön merkitystä, saavutettuja tuloksia ja pidetään yllä yhteistyön ilmapiiriä. Luottamus rakentuu ihmisten välillä vuorovaikutuksessa. Työn vaikuttavuus saadaan esille viestinnän keinoin.

Digitaaliset alustat yhteistyön tukena

Asiantuntijoiden yhteistyön ja toimintatapojen kehittämisessä Humapilla hyödynnetään paljon Howspace-yhteistyöalustaa, jonka tekoälyominaisuudet ja erinomainen osallisuuden kokemus helpottavat yhteisen näkemyksen ja yhteisten tavoitteiden rakentamista. On tärkeä hahmottaa mahdollisimman monen muutosvoiman vaikutukset ja tarkastella asioita moninäkökulmaisesti. Näin pääsemme paremmin kiinni kompleksiseen todellisuuteen, jossa yhteistyötä ja ongelmanratkaisua tehdään. Laajan asiantuntijaryhmän osallistuminen ja yhteistyö onnistuu sujuvasti ja helposti.