Julkaisija: ← Blogi

Poikkeustila paljastaa organisaation jännitteet – miten niitä kannattaa käsitellä?

Kriisillä on aina kahdet kasvot. Kriisi vahvistaa ja paljastaa yhteisöistä hyvyyttä ja yhteishenkeä, samalla kun se voi voimistaa jo ennestään kyteneitä kipukohtia. Etenkin pitkittyessään saattaa poikkeustila nostaa organisaation jännitteitä pintaan. Miten näitä jännitteitä tulisi käsitellä? Entä mitä uusia mahdollisuuksia niiden hyödyntämiseen ilmaantuu etäyhteistyön maailmassa?

Ensireaktio saattaa olla sysätä erilaiset luottamukseen, toimintatapoihin tai vaikka johtamiseen liittyvät jännitteet poikkeustilan ajaksi sivuun. Huomio on kuitenkin pitkälti päivittäisessä selviytymisessä. Sitä paitsi, eikö jännitteiden purku edellytä fyysistä, kasvokkaista kohtaamista?

Tätä kirjoittaessa ei poikkeustilanteelle loppu näy. Jos tilanne pitkittyy, kasvaa samalla riski, että haavat  pääsevät tulehtumaan. Hyvät uutiset ovat, että haastavien tilanteiden käsittely ei edellytä fyysistä läheisyyttä. Paradoksaalisesti fyysinen etäisyys voi jopa voimistaa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä, kun tukena käytetään dialogisia, jäsentäviä työkaluja. Digiloikka käynnistää parhaimmillaan dialogiloikan.

Mistä puhumme, kun puhumme jännitteistä?

Emme tarkoituksella ole käyttäneet sanaa konflikti, joka tuo mieleen tulikivenkatkuisen ristiriidan, joka on parasta pikimmiten sammuttaa. Kuten Elina Sipilä on kirjoittanut, kipinät sammuttamalla voidaan tukahduttaa jotain arvokasta. Jännitteet ovatkin oikein oivallettuina oppimisen paikkoja ja energianlähteitä.

Jos jännitteet kerran ovat oppimisen paikkoja, ei niitä halutakaan poistaa, vaan tutkia. Ja mielellään koko yhteisön voimin. Joudumme samalla kyseenalaistamaan yleisen periaatteen, jonka mukaan jännitteet tulee eristää ja käsitellä suljettujen ovien takana. Joskus tämä voikin olla viisasta. Mutta usein tartunta on jo tapahtunut, kun jännitettä lähdetään eristämään. Ja vaikka kaikki eivät olisi osallisia, voivat kaikki auttaa löytämään ratkaisuja. Onneksi teknologia mahdollistaa nykypäivänä kollektiivisen viisauden hyödyntämisen, niin yhteisen ymmärryksen, kuin ratkaisujenkin muodostamisessa.

Digitaalisesti fasilitoitu jännitteen purku

Kokemustemme mukaan jännitteiden käsitteleminen etänä ja digitaalisesti edellyttää etäkohtaamisten lisäksi yhteisen dialogisen työympäristön. Esimerkiksi Howspace-alusta on tähän toimiva työkalu. Jännitettä voi ja kannattaa työstää pidempään, jopa usean viikon ajan. Mutta työskentely itsessään voi tapahtua lyhyissä jaksoissa niin, että koko yhteisö pääsee joka vaiheessa osallistumaan.

Aluksi on hyvä rakentaa yhteinen tilannekuva jännitteestä, sisältäen eri osapuolten pyrkimykset, tunteet ja tulkinnat. Kun yhteinen kartta on luotu, voidaan hakea yhteistä suuntaa ja ideoida kokeiluja tilanteen helpottamiseksi. Lopulta ideoista voidaan valita yhteisöllisellä päätöksenteolla ne, joihin ryhdytään.

Ehdottomasti kauaskantoisin seuraus on prosessien oppien pohjalta yhteisöön muodostuvat yhteisöllisen konfliktin ratkaisun periaatteet. Nämä käytännöt elävät pitkään prosessin päätyttyä ja vievät harppauksen kohti yhteisöllistä työhyvinvointia.

Kolme oppia kokemuksista: etäännytys, läpinäkyvyys ja ymmärrys

  1. Jännitteen käsittelyyn ei tarvita yhteistä fyysistä tilaa, yhteinen ajattelun tila riittää. Kun tilannetta puretaan etänä, voi olla jopa helpompi luoda tilanteeseen henkinen etäisyys. Tapahtumien tarkastelu digitaalisessa työympäristössä auttaa tällaisen terveen ”analysointietäisyyden” muodostamista. Tämä ei tarkoita, etteikö tunteita voisi ilmaista, mutta ne eivät kaappaa prosessia yhtä helposti. Alustatyöskentely tarjoaa myös kasvokkaista työskentelyä paremmat mahdollisuudet pysähtyä ennen reagointia. Hidastaminen tuo puolestaan malttia ja viisautta vastauksiin.
  2. Jännitteen yhteinen tutkiminen vapauttaa kollektiivisen viisauden. Digitaalinen purku mahdollistaa kaikkien osallistumisen ja kuulluksi tulemisen. Digitaalisuus lisäksi litistää organisaation eikä hierarkiassa ylemmän näkökulmalla ole digitaalisessa ympäristössä välttämättä suurempaa painoarvoa. Yhteisö löytää tilanteeseen usein myös laadukkaimmat ratkaisut, samalla oppien valtavasti organisaatiokulttuuristaan.
  3. Jännitteen käsittely iteratiivisesti syventää ymmärrystä. Haastavaa tilannetta puretaan pala palalta alustan avulla ja jokaisen vaiheen jälkeen syntynyt kuvaus tuodaan kollektiivisen katseen alle. Suuntaa voi korjata pitkin matkaa ja mahdollisiin tulkintaeroihin voidaan tarttua saman tien ennen kuin ne pääsevät paisumaan. Kokonaisuudesta syntyy hiljalleen moninäkökulmainen ja rikkaampi kokonaisuus faktoineen, tunteineen ja tulkintoineen.

Ja johtamisen näkökulma: kun kerran näet organisaation ratkovan jännitteen kollektiivisesti, et enää koskaan aliarvioi organisaatiossa piilevää potentiaalia ja oppimiskykyä. Et myöskään epäröi käyttää kollektiivista viisautta päätöksenteossa, ideoinnissa tai tilannekuvan luomisessa jatkossakaan. Ja nämä tavat toimia vahvistavat organisaatiotasi vielä pitkään poikkeustilan jälkeen.

Lue lisää: Jatkuva muutos

Ota yhteyttä

Lue myös