Olemme kokeneet huikean oppimiskäyrän ihmiskuntana viimeisen kahden viikon aikana.  Tämä poikkeustila on auttanut meitä nöyränä hyväksymään sen, että talous on (kuitenkin!) toissijainen asia ihmisten terveyden rinnalla. Inhimillinen ja yhteiskunnallinen välittäminen ovat nousemassa talouden rinnalle työelämän toisena supervoimana!

Myötätunto on empatian tunteeseen perustuva pakonomainen tarve auttaa toista ihmistä.
– Helsingin Sanomat 22.3.2020

Globaalit verkostot ja yritykset tuntuvat tukevan toisiaan tämän häkellyttävän nopean ja kiivassyklisen jakson yli. Organisaatioiden on pitänyt rakentaa omat tavat rajoja ylittävässä yhteistyössä, jotta toiminnan jatkuvuus pystytään varmistamaan.

Muutos on vaikuttanut myös yksilön arkeen, sillä moni on tehnyt tänä keväänä elämänsä ensimmäisen etäpäivän tai tehnyt työtään digitaalisia kanavia pitkin. Nämä uuden työnteon tavat vaativat meitä muuttamaan omia tapojamme koordinoitua suhteessa toisiimme, tekemään keskinäiset riippuvuussuhteet näkyviksi sekä miettimään digitaalista yhteistyötä. Digitaalisessa yhteistyössä on otettava huomioon inhimillisen vuorovaikutuksen  ja ajattelun tukeminen eikä vain pohtia digiympäristöjen teknisiä ominaisuuksia! Ollaksemme tarpeeksi nopeita – ei enää riitä, että jokainen tekee asioita yksin! Tarvitsemme toisiamme!

Uudella tavalla organisoituminen

Olemme tottuneet vuosisatojen ajan toimimaan organisaatioissa keskitetyn vallan kautta, joka nojaa pelon, tottelemisen ja vastuunjakamisen periaatteisiin. Nopeaa ja innovatiivista koordinoitumista vaativassa maailmassa nuo totutut asiat eivät toimi samoin vaikutuksin. Nopean muutostahdin maailmassa pitää uskaltaa tehdä virheitä ja tarttua ilmiöiden ensikokemuksiin.

Nykytyöelämässä tarvitaan taitoa havaita, tunnistaa, luoda rinnakkaisia merkityksiä ja ratkoa asioita uusin silmin. Ehkäpä olemme työelämän taitekohdassa, jossa innokaat uudistajat ottavat siivet alleen. Perhosen siivenisku, “butterfly effect” on todella aikaansaanut tarpeen välttämättömän oppimiseen.

Tässä hetkessä ihmisten kohtaaminen henkilötasolla tuntuu tärkeältä. Osaamista ja ajattelualustoja annetaan ilmaiseksi käyttöön. Myös jaksamisen ja yhteistyöhengen kannattelu tuntuu merkitykselliseltä. Tarvitaan pelottomuuden henkeä! Tällä viikolla Humap juhlii 21-vuotissyntymäpäiviään digisti, yhteisöllisyydestä yhtään tinkimättä!

Mitä voisimme oppia työnteon käytänteistä?

Monipaikkaisen, paikkariippumattoman tai verkostomaisen työn johtaminen ja myös  yhteistyö tapahtuu monelta osin eri tavoin kuin kasvokkainen.  Olemme olleet 20 vuoden ajan kumppanina tutkimushankkeissa,  joissa on haluttu muuttaa monipaikkaiden ja verkostomaisen työn tutkimustuloksia arkikielelle johtamisen tueksi. Noiden kokemusten perusteella valaistuneena neljä isoa tulokulmaa käytänteiden ja työn rakenteisiin on saatava nyt isosti haltuun.

1. Itse- ja yhdessäohjautuvuuden tasapaino vaatii muutoksia puhumisen tavoissa, yhteistyön valtarakenteissa ja yhteisten merkitysten jatkuvassa synnyttämisessä.  Tarvitaan rohkeaa yhteiskehittämistä, jossa keskeistä ei ole vain tehokas asioiden aikaansaaminen ja tuottavuus – vaan enemmänkin laadukkaan vuorovaikutuksen avulla asioiden muotoilu.
2. Yhteinen aika täytyy mallintaa isossa kuvassa täysin uusiksi. Operatiivisen työn lisäksi tarvitaan tietoisesti synnytettyä, työtavoiltaan tuettua reflektoivaa aikaa, jatkuvaa työtapojen muotoilua sekä sosiaalista aikaa eri tavoin toteutettuna. Yhteinen aika voi olla digilounas tai virtuaalikahvittelut työpäivän lomassa.
3. Teknologioita voi hyödyntää ajattelupaikkana. Softatietoisuus ja fasilitoinnin kikkakolmoset eivät enää riitä, vaan tarvitaan syvää ymmärrystä digitaalisen yhteistyön erityispiirteistä. Teknologian mahdollisuudet on ymmärrettävä, mutta tärkeämpää on muuttaa työtapoja niin, että vuorovaikutuksella tuetaan läsnäoloa ja psykologisen turvallisuuden syntymistä. Näin pystytään luomaan ajattelua kytkevää läpinäkyvyyttä ja tukemaan sen toimintatapoja.
4. Ihmisyystaidot digityössä mm. yhteistyösuhteiden synnyttäminen, läsnäolo, luottamus syntyvät eri asioiden kautta digitaalisesti. Empatian osoittaminen ja virtuaaliyksinäisyys ovat esimerkkejä nyt syntyvistä uusista ilmiöistä, joihin joudumme tietoisesti keskittymään. Monessa paikassa teknologia hallitaan ja virtuaaliosallistaminenkin sujuu jo melko hyvin, mutta ihmisten välinen toiminta vaatii syvyyttä ja laatua.

Tärkeintä tässä ajassa on kuitenkin muistaa, että paikkariippumaton kohtaaminen voi olla ihan yhtä laadukas, herkkätunnelmainen tai tuottava kuin kasvokkainenkin. Sen synnyttämisessä tarvitaan hyviä ajatteluteknologioita, niiden monipuolista osallistavaa käyttöosaamista sekä monipuolista virtuaalifasilitoinnin taitoa. Systeemiset havainnointitaidot nousevat tärkeämmiksi kuin koskaan aikaisemmin. Reflektointiosaaminen ja ryhmädynamiikan havainnointitaidot synnyttävät digitaalisesti ryhmään läsnäoloa, luottamusta ja ajattelun läpinäkyvyyttä.

Humap Consultation Oy on Suomessa tämän työn pioneereja, olemme olleet tekemässä yhteistyötä tutkijoiden kanssa sekä luomassa tätä työotetta työpaikoille jo 20 vuotta. ♥️ Nojaamme vahvasti sisaryhtiömme Howspacen yhteiskehittelyn digialustaan, joka mahdollistaa uudenlaisen tason rajoja ylittävään ajatteluun!