Julkaisija: ← Blogi

Miten hyödyntää poikkeustilan oppeja tulevaisuudessa?

Olemme eläneet nyt muutaman kuukauden tilanteessa, jota emme olisi voineet kuvitella saati ennakoida aikaisemmin. Nyt alkaessamme suunnittelemaan paluuta vanhaan kannattaa pysähtyä tarkastelemaan, mitä nyt on syntymässä ja mikä voisi tulla mahdolliseksi. Ei hukata tätä mahdollisuutta oppia!

Vaikka olemme olleet poikkeustilanteessa suhteellisen lyhyen ajan alkaa jo nyt kuulemaan ääniä kyllästymisestä tai muusta oireilusta esimerkiksi etätyöskentelyyn liittyen. Viranomaiset ovat tiedottaneet tekevänsä exit-suunnitelmia ja pohtivansa, miten rajoituksia aloitetaan purkamaan. Monien ajatukset suuntautuvat jo normaalitilaan paluuseen, joka on tähän mennessä tarkoittanut työviikkoja toimisto-oloissa satunnaisten etäpäivien värittämänä.

Haluammeko palata takaisin normaaliin?

Ylen raportoiman Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan yli miljoona suomalaista tekee nyt etätöitä ja heistä noin puolet haluaa jatkossakin tehdä etätyötä aiempaa enemmän. Aiommeko vain palata takaisin vanhaan normaaliin ja unohtaa viime kuukausien opit? Organisaatiot ovat isojen kysymysten edessä, kun tulevaisuuden työskentelytapoja ruvetaan muotoilemaan. Meidän tulee tarkastella etätyön vaikutuksia ja mahdollisuuksia, sillä olemme kehitelleet loistavia tapoja organisoitua myös etäyhteyksien kautta.

Jos emme ole tarkkana, on vaarana, että luisumme helpointa reittiä pitkin samoihin uomiin kuin aikaisemmin. Perinteinen malli on, että johtoryhmä kokoontuu miettimään, miten etätyöhön tulisi suhtautua ja tekemään päätöksiä, talousjohtajan tekemien tilastojen tukemana.Olemme nyt keskellä jättimäistä kokeilua ja voisikin sanoa, että tämä on tuhannen taalan paikka jota ei missään nimessä kannata jättää hyödyntämättä.

Nyt ei saa missata mahdollisuutta kytkeä koko organisaatio ja kaikkien aivot tekemään havaintoja uusista toimintatavoista sekä pohtimaan niiden vaikutuksia. Näitä vaikutuksia on takuulla muitakin kuin vuokrakulujen leikkaaminen, jos konttoritiloja ei tarvita kuten ennen. Muutoksen vaikutuksia kannattaa tarkastella moninäkökulmaisesti esim. työhyvinvoinnin ja -viihtyvyyden, yrityskulttuurin, asiakaspalvelun ja yhteistyön kannalta.

Suuret loikat syntyvät todennäköisemmin kytkemällä kaikki mukaan prosessin alusta asti.

Muutosten vaikutusten tarkastelua on hyvä tehdä osallistamalla koko organisaatio pienryhmissä kertomaan havainnoistaan sekä ottamaan kantaa aitoihin kysymyksiin hyödyntäen digitaalisesti fasilitoitua  prosessia, jolloin organisaatiota ei tarvitse sitoa määrättyyn ajankohtaan perinteisten työpajojen tapaan. Uudenlainen työnteon organisoituminen tarvitsee tuekseen uudenlaisia foorumeita sekä uudenlaista johtamista. Vanhat rakenteet ja ajattelutavat toimivat kuin huomaamatta muutoksen esteenä ohjaten toimintaa entisiin uomiin.

Nyt kannattaa erityisesti pyrkiä huomaamaan, mitä uudenlaista potentiaalisesti hyödyllistä on syntymässä juuri nyt, ehkä jotain josta ainoastaan ensimmäiset merkit ovat nähtävissä. Mitä sellaista voimme oppia tilanteesta jota emme halua menettää? Voimme kysyä:

  • Mistä vanhasta meidän on syytä luopua, jotta mahdollinen uusi voisi kasvaa? Mitkä rakenteet ja ajattelutavat pitävät meitä kiinni vanhassa?
  • Mikä on edelleen hyvää, toimivaa ja arvokasta jota emme halua menettää muutosten myötä
  • Mitä mahdollisesti täysin uutta meidän tulisi kehittää ja mitä voisimme alkaa kokeilemaan? Mitä on mahdollisesti jo alkanut rakentumaan jota emme ole huomanneet?

Meille on nyt tahtomattamme suotu mahdollisuus tarkastella työnteon ja työelämän laatua ja merkitystä osana tuloksellista toimintaa ja ennen kaikkea tehdä siitä entistä kestävämpää niin sosiaalisesti kuin henkilökunnan jaksamisen sekä ympäristön kannalta.

Ota yhteyttä

Lue myös