Maailma muuttui monella tavalla melkeinpä yhdessä yössä. Työelämä siirtyi päivässä verkkoon ja palautti ihmiset perusarvojen äärelle. Kovassa muutospaineessa oleva maailma on saavuttanut pisteen, jossa uudistava muutos on ainut reitti eteenpäin. Vaikka poikkeustilaa ei kukaan halua, vallitseva tilanne avaa meille nyt myös mahdollisuuksien avaruuden. Yllättävä muutos on pelottavaa, mutta me pystymme  jokaisella valinnallamme vaikuttamaan, onko meillä työelämässä edessämme enemmän uusien mahdollisuuksien polkuja vai sulkevia umpikujia.

Tämä kehityksen taitekohta vaikuttaa myös työelämään. Viikko sitten moni ihminen teki elämänsä ensimmäisen etätyöpäivän. Vaikka olisikin kokenut mobiilin työn tekijä, jokainen tunsi varmasti muutoksen nahoissaan. Ainakin meidän asiakkaamme ovat nostaneet suuriksi huolen aiheiksi ihmisten hyvinvoinnin, digityön osaamisen, työn organisoinnin, etäjohtamisen ja koko työn ja liiketoiminnan jatkumisen. Kaikkien huolien keskellä on hyödyllistä nähdä myös avautuneet mahdollisuudet, jotta osaamme valita reitin mahdollisuuksien poluille.

Työtä ei vain siirretä verkkoon – kokonaisvaltainen ajattelutavan muutos tarjoaa mahdollisuuksia

Me Humapissa olemme uskoneet jo 21 vuoden ajan, että digitaalisuus on muutakin kuin teknologiaa. Jo 90-luvulla systeemin ymmärtämisestä, yhteisön tutkivasta oppimisesta ja käyttäjälähtöisen digiympäristön kehittämisestä syntyi ensimmäisiä kysymyksiä Esson baarin servettiin. Siitä pienestä palasta paperia syntyi Humapin tarinan alku ja digitaalisen Howspace -työympäristön ensimmäinen sukupolvi.

Digitaalisuus ei tarkoita meille viestintää, yhteistyötä, kokouksia, prosesseja, johtamista tai edes fasilitointimenetelmiä, jotka siirretään sellaisenaan verkkoon. Olemme oppineet, että niiden lisäksi tulee ymmärtää digitaalisen työympäristön erityispiirteet, joilla voidaan parantaa digitaalisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön laatua. Nämä vaikuttavat suoraan ihmisten kokemuksiin, yhteistyösuhteisiin, avoimuuteen ja niiden kautta hyvinvointiin, sitoutumiseen sekä tuottavuuteen – lopulta siihen kuinka oppiva ja muutoskykyinen  organisaatio on.

Digitaalisen fasilitoinnin ideologia ei siis perustu pelkästään teknologian mahdollisuuksiin, vaan ennemminkin ihmislähtöisen kehittämisen ajatukseen. Digitaalisessa työympäristössä pystymme fyysisestä ympäristöstä poiketen osallistamaan nopeasti jopa tuhansia ja kymmeniä tuhansia ihmisiä. Näin hyödynnämme koko organisaation, jopa sidosryhmien ja asiakkaiden, viisauden löytääksemme ratkaisuja vallitsevaan tilanteeseen. Kollektiivinen viisaus pitää sisällään sekä ihmisten havainnot että kokemukset. Tämä kokemusdata on vähintään yhtä tärkeää kuin faktadata. Sen avulla pystymme paremmin johtamaan ihmisiä ja yhteistyösuhteita ja tekemään hyviä valintoja seuraaville vaiheille.

Ei vain pikaviestintää – digitaalisen vuorovaikutuksen ja yhteistyön laatu parantavat oppimis- ja muutoskyvykkyyttä

Tällä hetkellä meillä on vähän aikaa oppimiselle, mutta enemmän opittavaa kuin koskaan aikaisemmin. Koska aikaa on vähän, oppimisen on oltava osa arjen työtä. Opittavaa sisältöä ei kuitenkaan yllättävissä tilanteissa ole vielä olemassa, joten yksilön osaamisen kehittämistä tärkeämmäksi nousee nyt yhteisön oppimisen kehittäminen. Parhaat ratkaisut kehittyvät yhdessä. Kukaan meistä ei tiedä mitä seuraavaksi tapahtuu. On olemassa vain monenlaista asiantuntijuutta, erilaisia näkökulmia, parhaita arvauksia ja niiden perusteella tehtyjä valintoja, jotka avaavat tai sulkevat mahdollisuuksia.

Tämä poikkeustilanne kuvaa hyvin sitä, että oppivassa organisaatiossa ratkaisevaa on sekä vuorovaikutuksen ja yhteistyön laatu että yhteisön oppimisen nopeus. Digitaaliset ratkaisut ja esimerkiksi AI mahdollistavat 24h reaaliaikaiset, jopa kymmenien tuhansien ihmisten tilannehuoneet, jossa kerätään dataa siitä mitä juuri nyt tapahtuu. Rakentaessamme yhteistä ymmärrystä pystymme paremmin tunnistamaan ja valitsemaan, mitä meidän pitää seuraavaksi valita ja tehdä.

Ei vain talouskasvua – meillä on mahdollisuus uudistuvaan kasvuun

Vaikka tilanteemme onkin nyt erityisen valitettava, on tämä muutos luonut meille toisaalta myös mahdollisuuden muuttaa liiketoiminnan edistämisen uskomukset, logiikat ja toimintamallit  2020-luvulle. Kun meidät on nyt pakotettu turvautumaan digitaalisiin ratkaisuihin, meille avautuu lukemattomia mahdollisuuksia saada kollektiivinen viisaus yhteiseen käyttöön.

Meillä on mahdollisuus muuttaa strategiatyö yhdessäohjautuvaksi rullaavaksi prosessiksi, joka pystyy elämään nopeasti muuttuvassa ympäristössä. Meillä on palava tarve muuttaa yksisuuntainen viestintä vuorovaikutteiseksi johtamiseksi. Ja ennen kaikkea meillä on kutkuttava mahdollisuus ymmärtää paremmin näitä kompleksisia muutoksia ja ottaa vastuuta yhteisöllisestä työhyvinvoinnista.

Meidän on aika ymmärtää myös kasvu uudella tavalla. Ihmisten välissä on uudistuvan kasvun tila, jossa 2020 -luvun oppiminen, liiketoiminnan kehittäminen ja siten myös johtaminen tapahtuu. Työssä ja liiketoiminnassa kyse on siis siitä, mitä ihmisten välillä tapahtuu, minkälaista vuorovaikutusta, oppimista ja toimintaa syntyy, minkälaisia kokemuksia ne synnyttävät työntekijöissä ja miten nämä lopulta heijastuvat asiakkaisiin.

Pidetään toisistamme huolta ja otetaan rohkeita askelia uudistaviin ajattelumalleihin ja työnteon tapoihin. Näin me opitaan yhdessä toimimaan tässä kompleksisessa maailmassa!