Johtajavetoisuus on ollut viimeisten vuosikymmenten organisoitumisen ydin. Muuttuvassa työelämässä on kuitenkin uskallettava ottaa rohkea askel uudenlaisen organisoitumisen suuntaan. Kun johtajuus jaetaan yhdessäohjautuville tiimeille, vaaditaan organisaatiolta rakenteellisia muutoksia ja samalla myös johtamisen ajattelutavan muutosta.

Organisaation kyky jatkuvaan oppimiseen ja uudistumiseen ovat keskeisiä kysymyksiä sen pidemmän tähtäimen kestävälle toiminnalle. Mikäli organisaatio ei pysty vastaamaan asiakkaidensa jatkuvasti uusiutuviin tarpeisiin sen olemassaolon edellytykset vaarantuvat. Voidakseen oppia ja viedä opit käytäntöön on kaikkien työntekijöiden, positiosta riippumatta, oltava halukkaita oppimiseen ja valmiita omistautumaan organisaation tarkoituksen toteuttamiseen. Tämän tahtotilan saavuttamiseksi on organisaatioiden omaksuttava uudenlaisia organisoitumisen tapoja jossa asemavaltaan perustuva johtaminen väistyy vaikutusvaltaan perustuvan johtajuuden ja yhdessäohjautuvuuden tieltä.

Rakenne ja mindset johtamisen uudelleen ajattelun edellytyksinä

Keinoksi saavuttaa uudenlaista omistautumista on noussut organisoituminen itseohjautuviin tiimeihin, jotka mahdollistavat matalamman ja vähemmän hierarkkisen organisaation. Selkeyden vuoksi kutsuttakoon tätä yhdessäohjautumiseksi, koska kyse ei ole itseään johtavien yksilöiden toisistaan riippumattomasta toiminnasta, vaan nimenomaan tiimin tavasta koordinoida toimintaansa ilman erillistä johtajaa. Tiimin on tässä tilanteessa kyettävä yhdessä asettamaan itselleen tavoitteet, määrittelemään toimintaperiaatteet, ratkaisemaan ongelmia kuten sisäiset erimielisyydet sekä arvioimaan onnistumistaan ja sitä kautta kehittämään toimintaansa.

Käytännössä tämä tarkoittaa siirtymistä vertikaalisesta johtamisesta horisontaaliseen johtajuuteen, joka tarkoittaa muutosta sekä rakenteessa että mindsetissa. Johtamisen paradigmassa tarvitaan transformaatiota pienten askelten kehittämisen sijaan. Vallankäytössä siirrytään asemavallasta (power over) vaikutusvaltaan (power with).

Johtamisen uudistumisen motiivit vaikuttavat onnistumiseen

Organisaatioiden edellytykset uuden ajan johtajuuden toteuttamiseen ovat kovin erilaisia. Pitkän historian omaavien sekä suurempien organisaatioiden on huomattavasti vaikeampi viedä käytäntöön uudet opit verrattuna pienehköön yrittäjävetoiseen start-upiin, jonka omistajat ovat jo valmiiksi lähteneet rakentamaan toimintaansa uuden paradigman mukaisesti. Poisoppiminen on suuri haaste niin johdon kuin työntekijöiden ajatuksissa.

Merkittävä tekijä onnistumisen suhteen on uuden organisoitumisen todellinen motiivi. Onko siirtymä itseohjautumiseen uusi tapa leikata kuluja ja tavoitella suurempia osinkoja omistajille vai aito pyrkimys luoda parempaa tulevaisuutta? Tai voisiko uudistumisen motiivina olla lisätä työntekijöiden osallisuuden kokemusta, joka auttaa paremman työntekijäkokemuksen syntymiseen sekä merkityksellisyyden kokemuksen lisääntymiseen. Vaarana on muuten, että itseohjautumisesta tulee kirosana, konsulttien lanseeraama uusi ideologia jolla osa pomojen työstä siirretään työntekijöille, mutta mikään muu ei muutu ja työn ahdistavuus ja stressaavuus vain kasvaa. Johtamiseen ja organisoitumiseen liittyvän ajattelutavan on siis muututtava.

Rakentavan yhteistyön mahdollistaminen

Miten lähteä viemään käytäntöön uudenlaista toimintatapaa, jossa hierarkinen määräysvalta vähenee ja horistontaalinen vaikutusvaltaa lisääntyy? Miten voidaan luoda edellytyksiä sille, että asiat eivät jää ajelehtimaan, vaan tiimit ottavat proaktiivisesti vastuuta toiminnasta?

Human Systems Dynamics Institute on rakentanut mallin rakentavan ja uutta synnyttävän yhteistyön edellytysten luomiselle. Mallin mukaan yhteisön jäsenten omistautumiseen sekä yhteisen vastuun ottamiseen yhteisön toiminnasta ja sen uudistamisesta ja kehittämisestä vaikuttavat mm ao. elementit:

Jaettu identiteetti liittyy joukkoon kuulumisen ja merkityksen kokemukseen. Organisaation tarkoituksen on oltava houkutteleva yhdistävä tekijä samalla kuin jokaisen on koettava voivansa olla oma itsensä omine erilaisuuksineen osana yhteistöä. Kyse yhteisön identiteetin ja yksilön identiteetin vastavuoroisuudesta.
Jaettu valta tarkoittaa tässä tapauksessa vaikutusvaltaa, mahdollisuutta vaikuttaa konkreettisesti päätöksentekoon ja toimintaan. Vastavuoroisuus on keskeinen osa jaettua valtaa, eli jokaisen on oltava valmis vaikuttumaan muiden ajatuksista samalla, kun pyrkii itse olemaan aktiiviinen vaikuttaja.
Jaettu ääni on yhtäläisesti kuulluksi tulemisen kokemusta kuin halua olla äänessä. Yhdessäohjautuvuuden onnistumisen edellytyksenä on, että tiimillä on käytettävissään riittävästi tietoa. Ratkaisevaa on, annanko muille tilaa tuoda esille omat näkemyksensä ja olenko halukas tuomaan esille oman näkemykseni.

Yhdessäohjautuva toiminta edellyttää onnistuakseen jatkuvaa keskustelua sekä tiimien jäsenten kesken, että tiimien välillä. Uuden ajan organisoitumisessa johdon ja esimiesten tehtävänä on viedä eteenpäin kehitystä kohti yhdessäohjautuvuutta.

Tämä tarkoittaa myös käytännössä omasta määräysvallasta luopumista sopivassa tahdissa. Johdon tulee huolehtia uutta toimintatapaa tukevien rakenteiden syntymisestä mm. coachaamalla ja fasilitoimalla tiimejä kunnes ne ovat valmiita ottamaan vastuun itselleen. Jokaisen työntekijän osalle tulee uusien toimintatapojen oppiminen, omaksuminen ja niihin sitoutuminen. Näitä toimintatapoja ovat esim. vertaiscoaching, ongelmanratkaisu ja erimielisyyksien käsittely yhdessä, avun antaminen ja pyytäminen, puheeksi ottaminen, palautteen antaminen ja vastaanottaminen rakentavalla tavalla sekä omasta suorituksesta huolehtiminen. Jokainen tarvitsee myös itsen johtamisen taitoja osana onnistunutta yhdessäohjautumista.

Oletko valmis?

Johtavassa asemassa olevat voivat kysyä itseltään:

• Olenko valmis luopumaan vallasta sekä tukemaan ja rakentamaan horisontaalia johtajuutta?
• Mitkä olettamukset ohjaavat toimintaani johtajana, mikä ihmiskäsitys määrittelee näitä uskomuksiani – olenko valmis tarkastelemaan näitä uskomuksia ja tarvittaessa uudistamaan omia käsityksiäni?
• Miten toimin kun kaikki ei menekään putkeen heti ensi yrittämällä?

Kysymyksiä jokaiselle:

• Olenko valmis ottamaan asioita puheeksi ryhmässä sekä antamaan muiden esittää omat mielipiteensä?
• Olenko valmis antamaan ja ottamaan palautetta kollegoilta rakentavalla tavalla?
• Olenko valmis tekemään ratkaisuja yhdessä ja sitoutumaan niihin?
• Olenko valmis ottamaan vastuuta sekä omasta, tiimin ja yhteisön onnistumisesta?
• Olenko valmis kehittämään omia itsen johtamisen taitojani

Uuden ajan organisoitumisen onnistuminen edellyttää uuden ajan johtajuutta jokaiselta työntekijältä. Oletko valmis ottamaan haasteen vastaan?