Julkaisija: ← Blogi

Lukitsenko vai vapautanko?

Työelämä on pohjimmiltaan yhdessä ajattelemista, toimimista ja jatkuvaa oppimista. Kykymme vapauttaa ainutkertainen energiamme ja potentiaalimme yhteiseen hyvään vaikuttaa merkittävästi kulkemaamme kollektiiviseen matkaan. Se, kuinka viisaasti osaamme kytkeytyä ja organisoitua suhteessa toisiimme, määrittelevät nykypäivänä oleellisesti saavutettuja onnistumisia ja suorituskyvyn tasoa. Ja samaan aikaan on syytä ymmärtää työn erilaiset kontekstit: tehtaan tuotantolinjan toimintatavat eroavat hajautetun organisaation asiantuntijayhteisön tavasta tehdä työtä.

Menestymisen kannalta on tärkeää luoda taito ja kyvykkyys synnyttää olosuhteita ja rakenteita, joissa kestävä ja vastuullinen oppimismatka on mahdollista tehdä. Erilaisilla työn foorumeilla henkilökohtaiset ajatuksemme, toiveemme ja kokemuksemme kohtaavat organisaation ohjauksen elementit. Kuinka yhteinen ajattelu ja energia saadaan parhaiten käyttöön?  Kysymyksiä on enemmän kuin vastauksia.

Maailman muutos ja tulevaisuuden työelämätaidot

Tunnettu amerikkalainen liike-elämän julkaisu Forbes julkaisi lokakuun lopulla artikkelin, joka pohjautuu Maailman talousfoorumin (World Economic Forum) näkemykseen siitä, että viiden vuoden päästä 35 % tällä hetkellä vaadittavista työelämätaidoista tulee muuttumaan. Forbesin mukaan vuonna 2020 työelämän tärkeimmät taidot ovat seuraavia;

  • tiedon lukutaito
  • kriittinen ajattelu
  • tekniset taidot & teknologiaosaaminen
  • sopeutuvuus ja joustavuus
  • luovuus
  • tunneäly
  • kulttuurinen älykkyys ja diversiteetin ymmärrys
  • johtamistaidot
  • kompleksinen päätöksentekokyky
  • yhteistyö

Monimuotoistuva maailmamme mahdollistaa ja pakottaa yhteistyön aivan uudenlaisille merkitysten jakamisen areenoille. Työn vastuiden raja-aitojen hälveneminen, organisatoristen rakenteiden tarkoituksenmukaisuuden kyseenalaistaminen sekä yhteisen viisauden tuottaminen haastavat koko työn käsitteen, vuorovaikutuksen tavat ja johtamisen mallit. Kysymys kuuluu: “kuinka tulevaisuuden osaamishaasteisiin ja yhteistyön muotoihin valmistaudutaan?”

Johtamisen ja johtajuuden radikaali murros

Neljänneksi tai viidenneksi teolliseksi vallankumoukseksi nimetty aikamme haastaa organisaatiot, työyhteisöt ja tiimit tuntemattoman äärelle. Kuinka suunnata tulevaan, kun näkökenttä on muutaman vuoden päähän täysin sumea tai mahdollisuuksien kirjo moninkertaistuu? Paradigman muutokset ja kiihtyvät transformaatiot kohtaavat nykyiset käsityksemme työn luonteesta, perustehtävän oikeutuksesta tai markkinaympäristön heilahteluista. Kuinka palvelemme asiakkaitamme tulevaisuudessa, ja mitä tämä edellyttää oman organisaatiomme tavalta toimia?

Samaan aikaan kiihtyvän muutoksen rinnalla kulkee perinteisiä toimialoja, tuotantoprosessin tehokkuuteen perustuvia organisaatioita sekä vahvan sääntelyn ja valvonnan alla olevia palvelumuotoja Pysyvyyden elementti ja staattisuutta ylläpitävät voimat ovat myös totta – monitotuuksinen maailma on samaan aikaan salliva ja haastava.

Eri organisaatiot kohtaavat muuttuvan maailman eri tavoin. Kun lähes kaikki totuttu ja tuttu käyvät työelämässä läpi mullistusta, korostuvat merkityssuhteiden ja erilaisten kontekstien ymmärrys entisestään. Ennakoimattomassa tulevaisuudessa ihmisillä on yhä suurempi kaipuu yhteiseen tarinaan liittymiseen. Yhteinen tarina on muutosten keskellä turva-ankkuri ja alusta, joiden kautta tulevaisuuteen ohjautuminen tullaan tekemään yhä useammin. Tämän prosessin mahdollistaminen on uuden ajan johtamista ja johtajuutta.

Mielekäs ja hyvinvointia tukeva työ on yhteisöllinen matka ja tehokas tavoite

Uudenlaiset osaamisen vaateet ja johtamisen murros haastavat yhä enenevissä määrin tiimejä ja tiimien välistä yhteistyötä. Kilpailukykytekijäksi nousee organisaatio, joka mahdollistaa ihmisten välisten suhteiden vahvistamisen ja vahvistumisen osana toimeliasta ja toimeenpanevaa työskentelyotetta.

Yksilön ja organisaation välille nousee uusi voima, uudenlainen me. Me eli työyhteisön jäsenet, asiakkaamme, kumppanimme, verkostomme, teknologiset ratkaisumme ja modernit alustamme muotoilemme yhdessä uudenlaista palvelua ja organisoitumista, joilla on sekä inhimillistä, liiketoiminnallista että globaaliin vastuuseen liittyvää monimerkityksellistä arvoa.

Forbesin listausta mukaellen kirjasin kymmenen yhteisölliseen ajatteluun ja toimintaan liittyvää kehitystrendiä ja ajatuksellisista siirtymää, joiden vahvistumiseen itse uskon:

  • yksilöstä yhteiseen
  • minun tavoitepisteistäni meidän yhteiseen matkaamme
  • reagoinnista proaktiivisuuteen
  • vastuualueista kumppanuuteen
  • kontrollista luottamukseen
  • muutospaineesta uudistumisen mahdollisuuksiin
  • joko-tai -ajattelusta sekä-että -dialogiin
  • tulospaineesta ydinprosessien koettuun laatuun
  • vallan lokeroinnista parviälyyn
  • totuudesta jaettuun ja riittävään yhteiseen ymmärrykseen

Käsitys uudenlaisesta me-ajattelusta haastaa työyhteisössä jokaisen. Kyse on kulttuurinmuutosmatkasta.

Luottamus on vapautuksen paras kaveri

Energisoivassa ja aikaansaavassa työelämässä organisaation ja työyhteisön ihmisillä on riittävä jaettu ymmärrys siitä, että asiakkaan erinomainen palveleminen sekä oma ja työyhteisön hyvinvointi ovat seurausta laadukkaasta yhteistyöstä ja luottamuksellisista suhteista.

Uuden oppimisen ovet ja luottamuksen syntymistä vahvistavat lukot aukeavat, kun käytössä on tarkoituksenmukaiset tavat toimia yhdessä. Meidän jokaisen vastuulla on päättää, uskommeko yhteistyössämme enemmän energian ja avoimuuden lukitsemiseen vai vapauttamiseen. Tutkimukselliseen ja kokemukselliseen näyttöön liittyen meillä on jo riittävästi tietoa ja ymmärrystä valinnan tekemiseen.

Me valitsemme, päätämme ja aloitamme – joka päivä.

Energian ja ajattelutapamme suunnan.

Lukitsemmeko vai vapautammeko?

Ota yhteyttä

Lue myös