Julkaisija: ← Blogi

Kohti itseohjautuvaa organisaatiota – kokeilun kolme oppia

Aurinkoiset terveiset Lontoosta. Ensimmäinen vuosi on vierähtänyt huisin nopeasti. Olemme monta kokemusta ja oppia rikkaampana siirtymässä nyt itseohjautuvan organisoinnin kokeilussamme seuraavaan vaiheeseen. Puolivälissä matkaa on mukava jakaa havaintoja opeista, joita tämä Lontoon reissu on ollut tulvillaan. Kärkikolmikkoon nousevat viestinnän, rakenteiden ja laadun merkitysten ja roolien muuttuminen. Näiden kautta toivotan Sinulle energisoivaa ja oppirikasta syksyä.

Oppi 1. Viestintä on toiminnan ytimessä

Me humappilaiset olemme vieneet toimintaamme edelleen systeemisempään, digitaalisempaan ja mobiiliimpaan suuntaan. Tarve ja innostus uhkuu tietysti työn muutoksen suunnasta, jossa joustavasta yhteistyöstä ja viestinnästä on tullut onnistuneen toiminnan edellytys. Olen havainnut, että itseohjautuvassa organisaatiossa yksittäisen asiantuntijan osaamisella on vieläkin vähemmän merkitystä, etenkin jos osaaminen tulee vain aika ajoin yhteisön käyttöön. Substanssiosaamisen rinnalla oman osaamisen viestintä ja tätä kautta päivittäisiin yhteisiin ongelmaratkaisutilanteisiin sitoutuminen on todella keskeinen osa jokaisen päivittäistä työtä.

Viestinnän merkityksen kasvu näkyy myös jaetussa  johtamisessa. Tosin jo vanha sanonta väittää: “Kaikki johtaminen on viestintää, mutta kaikki viestintä ei ole johtamista”. Olenkin huomannut, että johtamisen ollessa kaikkien vastuulla on haastavampaa ymmärtää mihin pyritään tai hahmottaa miten milloinkin edetään. Viestinnän lisäämisen sijaan huomio kannattaakin kiinnittää siihen ymmärretäänkö isot linjat ja otetut vastuut edes suunnilleen samalla tavalla. Koko poppoon on käytettävä samaa karttaa, jotta jokainen pystyy suunnistamaan samaan päämäärään.

Olkoonkin kyse asiantuntijoiden yhteistyöstä tai johtamisesta, itseohjautuvassa organisaatiossa viestintä on tukipalvelun sijaan ymmärrettävä osaksi ydinliiketoimintaa ja jokaisen työtä. Yhteistä osaamista kertyy ja tuloksia syntyy, kun jokainen johtaa itseään kohti muita, viestii osaamistaan ja parhaansa mukaan avittaa, että viestintä tilanteessa kuin tilanteessa onnistuu.

Oppi 2. Rakenteita tarvitaankin enemmän

Tasavertaisen viestinnän ja kommunikoinnin onnistumiseksi hierarkiset rakenteet on pitänyt purkaa. Olemme toki omassa pienehkössä asiantuntijaorganisaatiossamme aina uskoneet matalaan hierarkisuuteen ja yhteistyön voimaan. Valtarakenteita ja selkeitä roolituksia on pyritty rakentamaan tarvelähtöisesti, turhia hierarkisia rakenteita ja prosesseja karttaen. Tämän seurauksena halusimme lähteä kokeilemaan myös toimitusjohtajuuden jakamista ja toimitusjohtajuuden uudella tavalla näkemistä. Se tuntui luonnolliselta jatkumolta kokeilujen polulla.

Itseohjautuvuuden käsite on minusta hieman harhaanjohtava, koska se vie ajatukset helposti yksilön kykyyn hallita työtään ja johtaa itseään. Toimitusjohtajan ja esimiehen tärkein tehtävä on kuitenkin auttaa muita onnistumaan ja sitä kautta turvata liiketoiminnan elinvoimaisuus. Itseohjautuvassa organisaatiossa toimitusjohtajuuden jakaminen ei ole siis niinkään tehtävien jakamista vaan ennemminkin vastuuta ja vastuuntumista. Se tarkoittaa, että jokainen on jopa enemmän vastuussa muista kuin itsestään. Jos jokainen auttaa toistaan onnistumaan, todennäköisimmin kaikki voivat hyvin ja kukin saa enemmän kuin antaa.

Minusta on ollut tärkeää huomata, että rakenteita tarvitaankin nyt entistä enemmän, mutta ne ovat horisontaalisia. Rakenteiden tehtävänä on tukea yhteistyötä ja viestintää, joilla varmistetaan yhteinen ymmärrys ja suunta. Itseohjautuminen on siis yhdessäohjautumista, joka vaatii yksilökeskeisiltä ajatuksilta käänteentekevää ajattelutavan muutosta. Ja ennen kaikkea se vaatii koko porukalta tekoja, joissa jokainen auttaa, ihan joka päivä, toistaan onnistumaan.

Oppi 3. Laatu tarkoittaa oppimista

Laadunhallinta on ollut kilpailukykyisen organisaation tae. Itseohjautuvassa organisaatiossa laatuasiat tai kehittäminen eivät ole enää lainkaan erillisiä toimintoja vaan niitä palveleva oppiminen on täysin operatiivisen työn sisällä ja sen tärkein tavoite. Koska toimimme monella paikkakunnalla ja liikkuvassa työssä, oppimisen varmistamiseksi sovimme tiheämmin virtuaalisia kohtaamisia ja valitsimme mm. uudet digitaaliset viestintäkanavat ja työtilat.

Uudet teknologiat ovat mahdollistaneet nopean kommunikoinnin ja näppärä chättäily on meillekin totuttu päivittäinen tapa toimia. Paikoitellen minua on kuitenkin huolettanut, että osa viestinnästä ja keskusteluista on ollut ohikiitäviä välähdyksiä oppimisen kustannuksella. Kun eteen tulevia asioita pitää pystyä nopeasti puimaan yhdessä, on yhteistyön tueksi valittava vieläkin fiksummat työtavat ja ennen kaikkea kiinnitettävä enemmän huomiota digitaalisesti käydyn viestinnän laatuun. Toiminnan digitalisoituminen ei siis tullut tälläkään kertaa täysin valmiiksi. Opittavaa on jatkuvasti.

Laatu on aina ollut tärkeä osa liiketoimintaa. Kun jatkuvan vuorovaikutuksen tarve kasvaa ja perinteinen kokous muuttaa muotoaan, on laatuasioissa aika keskittyä prosessien hallinnasta viestinnässä ja yhteistyössä tapahtuvaan oppimiseen. Kun jatkuvasti opimme ja kehitymme, voidaan itseohjautuvassa organisaatiossa todeta, että toiminta on laadukasta ja viestintä ja jaettu johtaminen ovat onnistuneet.

Itselleni menneen vuoden suurin oppi on ollut, että itseohjautuvassa organisaatiossa tarvitaan huomattavan paljon enemmän organisoitumista ja viestintää kuin aikaisemmin. Runsas viestintä ja vuorovaikutus on energisoivaa ja laadukasta vasta silloin, kun sille on rakennettu oppimista tukevat kanavat ja keinot, jotka helpottavat runsaan tietomäärän jäsentymistä. Työtilat meillä on jo olemassa, kunhan vain saamme viilattua yhdessäohjautumisen vielä parempaan kuosiin. Seuraavan vuoden ajan minä haluankin käyttää oman panokseni näiden asioiden eteenpäinviemiseen. Sitä kautta uskon auttavani meitä onnistumaan itseohjautuvan organisoitumisen uranuurtajana.

 

Ota yhteyttä

Lue myös