Julkaisija: ← Blogi

Suomalaisen työelämän kuusi vahvinta kehityssuuntaa

Olemme kutsuneet asiakkaamme, sidosryhmämme ja verkostomme tutkimaan kanssamme työelämää, jota saamme elää juuri nyt. Kaksikymmenvuotisen taipaleemme juhlallisuuksien käynnistämiseksi halusimme lähteä tarkastelemaan suomalaisen työelämän nykytilaa ja nupullaan olevia kehityssuuntia yhdessä muiden työelämän asiantuntijoiden kanssa. Olemme saaneet kasaan valtavasti upeita vastauksia! Tekoälyä hyödyntäen aineistosta on löydettävissä helposti kuusi tulevaisuuden työelämän kehityssuuntaa.

1. Työn merkityksellisyys kasvaa

Työn kohteet laajenevat jatkuvasti ja sisällöt ovat entistä ilmiöpohjaisempia. Työ ei ole enää tuotos sinänsä, se on arvopohjainen tapa elää ja luoda merkityksiä.

Työelämä ja työpaikka kaipaavat nyt paljonkin yhteistä keskustelua siitä, miksi haluamme omalla työpaikallamme tulla tai mitä haluamme työelämässä tehdä. Merkityksellisyys rakentuu jatkuvasti kehittyvän osaamisen ja oppimisen, kiinnostavien ja luovien työtehtävien, luottamusta rakentavan johtamisen sekä kannustavan ja rikastavan vuorovaikutuksen yhdistelmistä.

2.   Työn rooli omassa elämässä muuttuu

Ihmiset haluavat (työ)elämäänsä entistä enemmän vapautta ja omaehtoisuutta suhteessa siihen, milloin töitä tehdään. Jokainen on oman työnsä ja uransa toimitusjohtaja. Työelämässä oman asiantuntijuuden rakentaminen ja brändäys verkostoissa ja some-kanavissa näkyy, yhteisölliset työtavat kehittyvät  ja ilmiölähtöiset työn sisällöt työkaluineen ja tarpeineen nostavat päätään.

3.  Tarve jatkuvalle oppimiselle kasvaa

Yksilön asiantuntijudesta mennään kohti yhteisöä ja jaettua asiantuntijuutta. Työorganisaatio aletaan ymmärtää samoin kuin mikä tahansa ihmisryhmä. Organisaatio on jäsentensä luomus, joka elää, muuttuu ja oppii kaikkien yhteisen toiminnan tuloksena, ei vain johdon ajatusten ja tekemisten vaikutuksesta.

Yksilön substanssiosaamisen rinnalle ja ohi on kiilaamassa yhteisölliset, laaja-alaiset ja verkostomaiset ME-tekemisen taidot.  Tässä on iso potentiaali ketterille innovaatioille. Varsinkin, jos uskallamme ylittää organisaatiorajat kevyemmin.

4.   Jaettu johtajuus tuo piilevät kyvyt esiin

Johtajatarinoiden aika on ohi. Porukkatarinoiden aika alkaa. Työntekijöiden itsenäinen päätäntävalta lisääntyy ja kollegoiden johtamisrooli kasvaa koko ajan. Parhaimmillaan kyseessä on kokeilun kulttuuri, jossa opitaan nopeasti ja opittua sovelletaan suoraan asiakasarvon tuottoon. Aito yhdessäohjautuvuus ja ketteryys vaativat kuitenkin kypsyyttä ja kurinalaisuutta, sillä nykyiset organisaatiorakenteet eivät vielä tunnu taipuvan nopeisiin muodonmuutoksiin. Sopiva pelipaikka ja rooli löydetään kuitenkin ajan myötä jokaiselle.

5.   Oma organisaatio on hajallaan monessa paikassa

Työ pirstaloituu ja digitalisoituu, oma organisaatio on hajallaan eri paikoissa ja organisaatiokohtaisesta tekemisestä mennään kohti verkostoja. Erikoistuminen tiettyyn tehtäväalueeseen lisääntyy ja toisaalta asiakkaiden tarpeet edellyttävät monialaista yhteistyötä. Ajasta ja paikasta riippumattomat työn tekemisen tavat ja yhteisen ajan muodot ratkaisevat monet murheet.

6. Teknologia luo mahdollisuuksia

Tällä hetkellä moottorivenettä tunnutaan soudettavan airoilla. Automaatioratkaisuja olisi tarjolla, mutta organisaatioilta puuttuu vielä kyky, ymmärrys tai halu ottaa käyttöön tiedonkäsittelyn teknologiaa. Tiedon nopea liikkuminen on niin helppoa ja halpaa, että erehdymme luulemaan sitä tehokkuudeksi.

Isojen tietojärjestelmähankkeiden aika on ohi. Tarvitaan jatkuvaa pienempää ja integroivalla otteella tehtävää palveluiden ja järjestelmien kehitystyötä, sillä uusien palvelujen rakentaminen ja yhdistäminen on jatkuvaa vuorovaikutusta yrityksen sisällä.

Matkalla kohti liiketoiminnan ydintä

Vastausten mukaan työn muutosta ei pystytä enää ratkaisemaan koulutuksella, ohjauksella tai säännöillä. Etenemisen mahdollisuuksista tarvitaan tilannekohtaista arviointia ja muutosmerkkien ymmärtämiseksi jaettua yhteistä ymmärrystä. Isossa kuvassa olemme palaamassa lähemmäs liikeidean ydintä, jolloin uusi aika voi onnistuessaan olla aidosti ihmisläheinen. Suoritusmielessä teknologia ei välttämättä lisää tehokkuutta vaan mahdollistaa muutoksen ihmisten väliseen aikaan ja kohtaamiseen.

Puhumme oppimismuotoilusta ja organisaatiomuotoilusta. Johdon ja työyhteisön tehtävä on yhdessä mahdollistaa, tukea ja muotoilla sellaisia systeemejä ja organisaatioita, joissa yhdessä tekeminen, yhteiskehittely ja oppiminen tapahtuvat ketterästi – yhdessä asiakkaiden ja koko ekosysteemin kanssa. Asiakkaiden tarpeet, organisaation vahva tarkoitus ja niiden jatkuva yhdessä ymmärtäminen auttavat muistamaan, mitä – ja keitä – varten organisaatio on olemassa.

 

Tule mukaan marraskuun brunssillemme inspiroitumaan, kuulemaan ja keskustelemaan kanssamme siitä, miten tulevaisuuden työelämä näkyy jo nyt työn arjessa. Kohtaamisemme tarjoaa aamupalan ja verkostoitumisen lisäksi mullistavia havaintoja siitä, miten työelämän asiantuntijat näkevät työelämän tulevaisuuden trendit. Tervetuloa mukaan Humapin brunssille tiistaina 19.11. klo 9.00–11.00 Turun toimistollemme. Ilmoittaudu mukaan TÄÄLTÄ.

Ota yhteyttä

Lue myös