Organisaatioiden kehittäminen keskittyi 20 vuotta sitten pitkälti yksilöiden osaamisen ja tietotaidon lisäämiseen. Ajatus perustui siihen, että vain niputtamalla yhteen huippuosaajia saadaan aikaan menestyvä organisaatio. Kuitenkin sekä organisaation että siihen kuuluvien yksilöiden oppiminen tehostuu, kun oppimiseen sisältyy jotakin aktiivista yhteistä tekemistä ja ajattelua. Organisaation osaaminen on siis enemmän kuin vain huippuasiantuntijoiden summa. Kutsuin oppimismuotoilun asiantuntijan Vilma Mutkan juttelemaan kanssani oppimisen uudesta noususta.

Kyky oppia on kriittinen menestystekijä

Maailmamme näyttäytyy tällä hetkellä kompleksisena ja ennakoimattomana, ja erilaisia tulevaisuuskuvia ja -mahdollisuuksia on lukemattomia. Muutokset tapahtuvat työelämässä ja koko maailmassa eksponentiaalisesti, entistä kiihtyvämmällä nopeudella. Tällaisten haasteiden kanssa on selvää, että jatkuva toimintatapojen uudistamisen taito on elintärkeää ja vaatii organisaation kulttuurilta muutosherkkyyttä. Organisaatiot tarvitsevat menestyäkseen kulttuurin, jossa on alttiutta kokeilla uusia tekemisen tapoja ja vahvasti oppimista tukevia uusia ajattelumalleja.

Pohtiessani oppimista organisaation menestystekijänä halusin ottaa keskusteluun mukaan Mukamaksen Vilma Mutkan, jolle heitin kysymyksen: Miten tämä näyttäytyy arjen ilmiöinä ja signaaleina tällä hetkellä?

Fiksuimmat yritykset ja muut organisaatiot ymmärtävät nyt, että avain menestykseen löytyy kyvystä oppia ketterästi ja ennakoivasti. Edelläkävijät eivät enää puhu pelkästään ihmisten osaamisen kehittämisestä tai kompetensseistä, vaan oppimisen taidoista ja oppimiskulttuurista. Vielä muutama vuosi sitten näin ei ollut, vaan puhuttiin kehittämisestä, kehittymisestä ja uudistumisesta. Kehittäminen on kuitenkin parhaimmillaan yhdessä oppimista.

Samaan aikaan on tullut selväksi, että oppiminen ei ole enää oppilaitosten yksinomaisuutta, vaan puhutaan jatkuvasta oppimisesta ja työssäoppimisesta. Organisaatiot pohtivat, miten järjestää oppiminen osaksi työntekoa ilman, että täytyy siirtyä fyysisesti koulunpenkille. Tämänhetkinen kuuma peruna yhteiskunnassamme on, kenen pitäisi maksaa työuran aikaisen oppimisen kustannukset – “Irman vai firman”. Mielestäni kaikkien tahojen on kannettava vastuuta, eniten meidän jokaisen itsemme. Oppimisen vaikuttavuus löytyy siitä, miten oppiminen integroidaan arkeen eli millaisia oppimissysteemejä muotoillaan ja miten niitä johdetaan. Vielä kun muistetaan korostaa oppimisen iloa pakon sijaan. Oppimiseen satsaaminen on investointi tulevaisuuteen.

Oppimisen ymmärtäminen näet auttaa ymmärtämään, miten ihminen toimii. Tämän pitäisi kaiken järjen mukaan kiinnostaa johtajia kovastikin. Suomessa edelläkävijäorganisaatiot ovat nostaneet oppimisen strategiseksi painopisteekseen. Elisan strategiassa painotetaan “Learning as an everyday experience” tai SOL Palveluissa: “Oppiminen on osa mun ja sun arkea”. Teknologiayritys Futuricen visio on olla yrityksenä “Ultimate Learning Platform”, joka tarjoaa ihmisille “mahdollisuuden kasvaa paremmiksi versioiksi itsestään”. Tässä yrityksessä jokaisella on lupa oppia uusia asioita myös asiakasprojektien ulkopuolella ja opettaa muita.

Oppiminen on uuden ymmärtämistä yhdessä

Mikään organisaatio ei pärjää omassa kuplassaan. Menestyvät yhteisöt rakentavat ja huoltavat aktiivisesti verkostojaan ja parhaat oppivat jatkuvasti yhdessä asiakkaidensa kanssa. Halu kuunnella ja havainnoida toimintaympäristöä paremmin on johtanut yhä litteämpiin, ketterämpiin ja verkostomaisempiin organisaatioihin. Tavoitteena on pysyä jatkuvassa dialogissa asiakkaan kanssa ja ymmärtää oman arvontuotannon ja toiminnan uudistamisen tarpeita. Mutta miten rakentaa ketterämpää oppimista organisaatiossa?

Monet tutkimukset (Senge (1990), Katzenbach ja Smith (1993)) tukevat sitä, että oppiminen nopeutuu tiimeissä. Tiimioppimisen toteutuminen vaatii kuitenkin uudenlaista osaamista, kuten dialogin ja fasilitoinnin taitoja.

Dialogi on se väline, jolla yhteinen tiedonmuodostus omasta tilasta ja tulevaisuuteen suuntautuvan uuden toiminnan muotoilu voi tapahtua. Dialogin fasilitoinnin taito on sellaista uutta johtamista, jota organisaatiot tarvitsevat. Tämä johtaminen kuuluu kaikille. Yhdessä oppiminen on jatkuvaa, riittävän yhteisen ymmärryksen hakemista, tolkun tekemistä. Siihen tarvitaan kokeiluja ja yhteistä reflektointia, jolloin on aikaa ja tilaa pysähtyä havainnoimaan oman toimintamme vaikutuksia ja uudistamaan omaa rooliamme.

Oppiva kulttuuri muotoutuu loppujen lopuksi pieniä asioita muuttamalla. Kyse on siitä, onko meillä arjessa lupa oppia, sekä siitä, onko meillä lupa ja mahdollisuus tutkia ja kokeilla.

Yhtenä esimerkkinä ketterästä oppimisesta on yhteinen kokeilumme, oppimis- ja työyhteisö Learning Hub, joka tulee jo kahden vuoden ikään. Hub on reilun parinkymmenen oppimiseen ja organisaatiokehittämiseen erikoistuneen valmennus-, koulutus- ja fasilitointiammattilaisen yhteisö Jyväskylässä. Hubi koostuu 8 eri yrityksen henkilöistä. Sen ytimessä on avoin, luottamuksellinen jakaminen ja keskinäinen sparraus. Yhteiset tilat tarjoavat alustan yhdessä oppimiselle ja työn tekemiselle. Haluamme kehittyä edelleen oppivana yhteisönä, joten treenaamme säännöllisesti yhdessä ajankohtaisten teemojen äärellä, teemme rohkeita kokeiluja ja vahvistamme yhteisöllisyyttä. Hubilla ihmiset ja ideat törmäävät ja siitä syntyy aina jotain uutta.

Organisaation kyky oppia on kiistatta menestyksen edellytys. Haluammekin haastaa sinut miettimään, miten teillä töissä opitaan. Organisaatioissa on löydyttävä paikkoja ja tiloja oppia yhdessä. Se, miten oppimisesta puhutaan ja miten yhteistä oppimista johdetaan määrittävät paljon sitä, millainen oppimisen kulttuuri organisaatioon muodostuu. Haluamme herättää sinut pohtimaan, näkyykö oppiminen teidän strategiassanne?

Hingumme päästä jatkamaan keskusteluja kanssanne aiheesta!

Ota yhteyttä:

Eeva-Liisa Vihinen, organisaatiokonsultti ja coach, Humap
@elvihinen, puh. 0503092292, eeva-liisa.vihinen@humap.com

Vilma Mutka, toimitusjohtaja, oppimismuotoilun ja johtamisen valmentaja, fasilitaattori, Mukamas Learning Design Oy
@vilmamutka, @mukamasworld, puh. 0405050216, vilma.mutka@mukamas.fi, www.mukamas.fi