Kirjoitimme jokin aika sitten blogiimme otsikolla Johtoryhmätyön kehittäminen on hyödyllisen tarinan oivaltamista. Avasimme konteksteja, joissa johtoryhmä elää ja vaikuttaa joka hetki. Tällä kertaa tartumme johtoryhmän tuntosarviin taitojen kautta. Englannin kielessä johtoryhmän strategisesta taidosta käytetään sanaa sensibility. Sense kuvaa herkkyyttä ja valppautta, ability kykyä tulla tietoiseksi. Muuttuvassa toimintaympäristössä johtoryhmän tärkein taito on tajuta tilanne ja oivaltaa se hyödyllisellä tavalla.

Tiivistyvä työtahti kutsuu esiin nopeita ratkaisuja ja operatiivista toimintaa. Johtoryhmän tehtävä onkin huolehtia ja mahdollistaa strateginen ajattelu ja toiminta: Mitä teemme saavuttaaksemme strategisen tarkoituksemme? Miten luomme kulttuurin, joka rakentaa haluttua toimintaa?

Strateginen keskustelu paljastaa miten organisaatio, johtoryhmä, johtaja, kehittäjä tai konsultti asemoidaan suhteessa organisaation tarkoitukseen. Tämä näyttäytyy siinä, miten vuorovaikutusta käydään, kuka tekee ja miten prosessia viedään eteenpäin. Avaamme tilannetajua DIAR-mallin kautta, jossa strategista ajattelua ja toimintaa kehitetään tiukasti kiinni kontekstissaan. Silloin strateginen kehittäminen ymmärretään dialogisena, vaihtoehdot huomioivana, hyvään tarkoitukseen pyrkivänä ja tietoisesti rakennettuna prosessina.

Kuva: Johtoryhmän taidot  DIAR -malli

Taito rakentaa dialogia (Dialogical sensibility)

Se miten meidät asemoidaan keskusteluun, vaikuttaa aina siihen mitä ja miten puhumme. Taitava johto elää moninäkökulmaisesta keskustelusta sen sijaan, että kävelisi voimalla eriävien mielipiteiden yli. Uutta luovan dialogin kuuluu sisältää jännitteitä ja rikastavia tulokulmia.

Auttavia kysymyksiä?

• Miten johtoryhmä asemoi itsensä ja muut keskusteluun?
• Miten johtoryhmä huomioi monet asianosaiset, heidän havaintonsa, kiinnostuksensa sekä ongelmansa ja suhteuttaa ne omiinsa?

Taito huomata ja vahvistaa hyvä tarkoitus (Affirmative sensibility)

Johtoryhmän tulee korostaa omissa puheissaan ja tarinoissaan koko organisaatiota, mutta systeemin jäsenet ja suhteet eivät saa jäädä varjoon. Taitava johto on arvostavan utelias. Hankalissakin tilanteissa se huomaa hyvät tarkoitusperät ja vahvistaa niitä kokonaisuuden huomioiden.

Auttavia kysymyksiä?

• Miten johtoryhmä huomioi systeemin jäsenet ja miten se näkyy vuorovaikutuksessa?
• Miten johtoryhmä huomioi samaan aikaan systeemin eri osat suhteessa kokonaisuuteen?

Taito etsiä vaihtoehtoisia myönteisiä tulkintoja (Imaginative sensibility)

Kaikki tilanteet voidaan tulkita ja kertoa monella tavalla. Organisaation onnistumisen näkökulmasta hyödyllisintä on etsiä tulkintoja ja tarinoita, jotka avaavat uusia mahdollisuuksia. Taitava johto etsii mahdollisuuksia, joka kutsuu edelleen tutkimaan ja ymmärtämään kompleksisuutta.

Auttavia kysymyksiä?

• Mitkä tarinat huomioivat kompleksisuuden riittävästi?
• Mitkä tarinat kutsuvat meitä strategista yhdensuuntaisuutta kohti?

Taito nähdä mitä tapahtuu (Reflexive sensibility)

Strategiatyö luo ja määrittelee vahvasti organisaatiokulttuuria, mitä on aiemmin tehty, mitä ja miten nyt strategiatyötä tehdään, mitä ja miten se halutaan tehdä.  Taitava johto pystyy asettumaan oman toimintansa ulkopuolelle ja arvioimaan miten johtoryhmän toiminta vaikuttaa muuhun systeemiin ja miten valtaa voidaan käyttää hyödyllisellä tavalla.

Auttavia kysymyksiä?

• Mitä ja miten teemme nyt strategiatyötä?
• Kutsuuko tämä tapa esiin sitä mitä haluamme?

Taitava johtoryhmä on valppaana ja tietoinen siitä miten se luo, ylläpitää ja haastaa organisaation käytänteitä ja vuorovaikutusta. Esimerkiksi sitä, mitkä asiat mahdollistavat tai rajoittavat osallisuuden strategiseen keskusteluun, mitkä valtarakenteet ylläpitävät ja muuttavat sitä, mitä kukin voi sanoa tai minkälainen puhe organisaatiossa kuullaan tai minkä koetaan olevan avuksi. Strateginen kehittäminen on mitä suurimmassa määrin hyödyllisen tarinan oivaltamista, jossa johtoryhmän taidot ja tilannetaju toimivat hyvän pelin rakennusaineena.