Jos olet työelämässä 2010-luvulla, et ole voinut välttyä kuulemasta itsen johtamisesta.  Jatkuvasti uudelleen muotoutuvien työnkuvien myötä oman työn hallinta voi muuttua helposti resursseja syöväksi taakaksi. Ajanhallintaan, työtehtävien priorisointiin ja omaan ammatti-identiteettiin tunnutaan liitettävän ongelmia, jotka kaipaavat kipeästi ratkaisuja ja itsen johtaminen vaikuttaa olevan vastaus.

Olen kuullut ensimmäisen kerran termin itsen johtaminen aika tarkalleen vuosi sitten. Olin juuri aloittanut työni Humapilla ja päädyin tekemään töitä ennätyksellisen osallistujamäärän keränneen itsen johtamisen webinaarin pariin. Äänessä olivat jo tuolloin itsen johtamisen asiantuntijamme Pekka Pirhonen ja Kim Trapp. Itsen johtaminen on tullut itselleni vuodessa hieman tutummaksi, mutta päätin istuttaa nämä kaksi ammattilaista kanssani alas ja kysyä mielessäni pyörineet kysymykset itsen johtamiseen liittyen.

Mistä teidän kiinnostuksenne itsen johtamista kohtaan on lähtenyt?

Ensinnäkin se on lähtöisin sellaisesta omasta tarpeesta. Törmään jatkuvasti siihen, että asiat ei tule tehdyksi silloin, kun ne pitäisi olla tehtynä. Oma keskeneräisyys johti etsimään tietoa itsen johtamisesta. Kyseessä on ollut itsereflektio oman puutteellisuuden kanssa taisteluun. Nykyään oma itsen johtamisen matka on saanut systeemisyyden sävyjä, Kim muistelee.

Ensimmäiset tarpeet ovat olleet pohdinnassa, kuka minä olen. Vuosien mittaan olen kiinnostunut yhä enemmän siitä, mitä täällä maailmassa tapahtuu. Miksi jotkut asiat ovat helppoja ja jotkut vaikeita tai jopa mahdottomia? Itsen johtaminen on sitä, että olen itse vastuussa mielentiloistani. Päätän suuttua tai päätän iloita, Pekka jatkaa.

Itsen johtaminen tuntuu olevan vastaus hektisessä työelämässä ahertavien hätähuutoon. Elämästä on muodostunut suoritus, jonka tehokkuutta pyritään mittaamaan mitä ihmeellisimmin keinoin. Oma arkeni on aikamoista hulinaa, kun pyrin parhaani mukaan tasapainoilemaan töiden, opintojen ja urheilun välillä. Olen kiinnostunut itsen johtamisesta loppuun palamisen ennaltaehkäisynä. Haluankin imeä kaiken mahdollisen opin näistä kahdesta itsen johtamisen haltijakummista, jotka olen työn puolesta saanut elämääni.

Miksi sanotaan itsen johtaminen eikä itsensä johtaminen?

Mediassa törmää tällä hetkellä molempiin termeihin, joten halusin saada selkoa näiden kahden version välille. Sisällöt kahden lähes identtisen termin kohdalla kuitenkin tuntuvat olevan hyvin samankaltaiset. Kyseessä on siis taito hallita omaa työtä laajassa mittakaavassa. Kaikki järkevästä aikatauluttamisesta oman ammatti-identiteetin ja toiminnan tarkoituksen pohtimiseen on itsen johtamista.

Puhuttaessa itsensä johtamisesta, korostetaan itseä persoonana, egona, jota pitää johtaa. Itsensä-termi korostaa omaa erillisyyttä ja minä vastaan muut -ajattelua. Itse on se, että minun persoonallinen fiilis on minä, mutta se ei ole totuus. Itse on minä isommassa kontekstissa ja sitä, miten toimin muiden kanssa, Pekka avaa.

Nora Bateson määrittelee hyvin sen, mikä minä itse olen. “Kukaan ei ole samanlainen kuin minä. Toisaalta mikään minussa ei ole syntynyt minussa ilman muita.” On hyvä kysymys, missä minun rajani kulkevat. Eri tilanteissa minuuden rajat yltävät pidemmälle kuin omiin rajoihini, tiivistää Kim.

Huh, pääsimme sukeltamaan keskustelussamme jo aika syvälle aiheeseen. Oma harhaluuloni onkin ollut, että itsen johtaminen on jotain, minkä minä itse teen. Itsen johtaminen ei kuitenkaan sulje ympäristöä ja muita ihmisiä kuplan ulkopuolelle. Itsen johtaminen tapahtuu aina kontekstissaan ja systeemissään.

Mitä käytännön työkaluja käytätte omassa arjessanne?

Puhumme itsen johtamisen kohdalla työkalujen hyödyntämisestä sanalla ohjausjärjestelmä. Ohjausjärjestelmä on se, miten toimimme käytännössä. Oma itsen johtamisen fokukseni vaihtelee. Joskus se on enemmän getting things done ja välillä taas enemmän isompien pohdintojen ja kysymysten kirjoittamista talteen. Tolkun tekemistä omasta olemisesta. Jos en tee sitä, niin tulee tukkoinen olo, Pekka summaa.

Vuosien mittaan olen käynyt läpi läjäpäin Appeja, jotka auttavat ajan ja oman toiminnan hallinnassa. Aloitan kuitenkin tasaisin välein puhtaalta pöydältä ja rikon rutiinejani. Se tuntuu kirkkaalta ja raikkaalta, kunnes tulee taas ahdistus ja on aika muuttaa tapojaan. Itsen johtaminen ei kuitenkaan pitäisi olla liian kurinalaista itsen piiskaamista. Mestarilliset saavutukset eivät nimittäin tule kovan piiskaamisen kautta, lisää Kim.

Halusin kuulla, millaisia työkaluja ja keinoja alan ammattilaiset käyttävät. Itsen johtamisen hienous kuitenkin piilee siinä, ettei ole kyse siitä, mitä aplikaatiota käytät tai kuinka paljon meditoimiseen kuluttaa aikaa päivässä. Itsen johtamisen tapoja on lukemattomia ja hyvä niin, sillä jokainen meistä on omanlaisensa ja tarvitsee erilaisia keinoja omaan johtamistyöhönsä.

Mikä olisi teidän neuvonne tällaiselle itsen johtamisen untuvikolle?

Kun ajattelen omaa itsen johtamistani, koen olevani vasta aivan matkani alussa. Ainakin tietoista itsen johtamista olen harjoittanut hyvin vähän. Mistä siis aloittaa, kun ei ole kokeillut vielä oikeastaan mitään? Haluankin tietää, mitkä olisivat itsen johtajan esimerkilliset ensiaskeleet.

Jos ajattelee ihmistä, joka opiskelee ja urheilee tuolla tasolla, niin en olisi huolissani asioiden järjestyksessä pitämisessä. Elämä tuo mukanaan kaiken näköistä, mikä kehittää ja kasvattaa, joten ehkä annan tällaisen perinteisen neuvon, että avoimin mielin ja askel kerrallaan eteenpäin. Jos haluat, niin katso vaikka Esa Saarisen luentoja Aalto yliopistolta. Hänellä on loistavia ajatuksia elämästä, vaikka hän ei suoraan itsen johtamisesta puhukaan, ehdottaa Kim.

Komppaan kyllä Kimiä tässä asiassa. Ehkä voisin vinkata, että kiinnitä huomiota siihen, miten oma mielesi toimii. Ja opettele tunnistamaan tarvitseeko tilanteesi enemmän kuria vai vapauttamista ja intuitiota. Näitä kumpaakin tarvitaan ja ne molemmat ovat tuoneet sinut tähän pisteeseen, missä olet, Pekka kiteyttää.

Tosiaan ehkä joudun hieman hillitsemään itseäni tässä itsen johtamisen matkallani. Tärkeintä ei tunnu olevan valmiiksi tuleminen, vaan elämisen ihmettely. Ainakin oma arkeni on ajoittain todella hektistä juoksemista paikasta toiseen. Itsen johtaminen ei kuitenkaan aina ole sitä, että täytyisi tehdä töitä tai suorittaa elämää kurinalaisemmin. Liian pitkälle viety tehokkuusajattelu on raskasta ja joskus taitava itsen johtaja osaa ohjata itsensä vapaalle.

Onko itsen johtaminen sinulle jo arkipäivää vai kaipaisitko pysähtymistä? Haluaisinkin herätellä sinut pohtimaan, millaista itsen johtamista sinä kaipaat juuri nyt.