Julkaisija: ← Blogi

Tulevaisuuden työelämän valttikortit

Uteliaisuus, yhdessä näkeminen ja yllätykset ovat keskeinen osa uuteen vuoteen valmistautumista. Näitä osaamisia tarvitaan, kun maailma ympärillä muuttuu. Blogissa asiantuntijamme paljastavat parhaat oppinsa ja näkökulmansa siitä, millaiset organisaatiot menestyvät tulevaisuudessa.

14. Mikä on rohkein asiakkaan kanssa tekemäsi kehittämiskokeilu vuonna 2018?

Rohkein kokeiluni liittyy poliitikkojen seminaariin maakuntauudistuksesta. Salissa oli toista sataa henkilöä, joiden keski-ikä oli keskimäärin se, mikä maakuntapitäjien kuntapoliitikoilla tällä hetkellä on. Seminaarin osallistujien tehtävänä oli videoida pareittain tulevaisuushaastatteluja digialustalle muille jaettavaksi. Videoilla oli määrä pohtia, millaisessa maakunnassa tulevaisuudessa haluttaisiin elää.

Jännitin etukäteen, riittääkö osallistujien osaaminen ja heittäytymiskyky. Digitaalisuus mahdollistaa isojen massojen osallistamisen, mutta uusien toimintatapojen ja alustojen käyttöönotto vaatii aina rohkeutta hypätä mukavuusalueen ulkopuolelle. Maakuntapäättäjät yllättivät minut. Pari toisensa jälkeen lisäsi videohaastatteluja alustalle ja pääsimme yhdessä tutustumaan hienoihin tulevaisuuskuviin.

Tehtäessä isoja, koko henkilöstöä osallistavia muutosprosesseja, tarvitaan

  1. Ymmärrystä siitä, että asiantuntijatyössä tärkeimmät muutokset eivät tapahdu käskemällä tai jalkauttamalla. Isot muutoksen lähtevät liikkeelle siitä lähtökohdasta, että ihmiset tulee ottaa mukaan kokonaisina: Ideoineen ja pelkoineen.
  2. Ymmärrystä vuorovaikutuksesta. Muutos rakentuu puheessa keskustelu kerrallaan. Kun vielä onnistutaan avaamaan keskustelua, jossa on tilaa ja aikaa huolille, mutta silti päästään kiinni myös rakentaviin ja mahdollisuuksia huomaaviin puheisiin, muutosprosessissa päästään pitkälle.

Lopuksi on hyvä sanoa, että johto on aina avainasemassa avaamassa tilaa uusille toimintatavoille. Kun johdon suunnalta löytyy rohkeutta, vain taivas on rajana, millaisia efektejä organisaatiossa saadaan aikaan. Rohkeat kokeilut saavat aikaan myös uusia mielenkiintoisia tuloksia.

Olli-Pekka Juoperi

13. Millaisesta osaamisesta on apua kun maailma ympärillä muuttuu ja hämmentää?

Kuulemme jatkuvasti puhuttava siitä, että kaikki ympärillämme muuttuu. Noiden muutosten keskellä eläessämme tarvitsemme rohkeutta päivittää omia mielikuviamme siitä, mitä tapahtuu. Meillä on kerättävä ymmärrystä olla rohkeasti vähän pihalla sekä tutkia ja kysyä avoimesti, mitä muut näkevät.

Muuttumisen ydinosaamisiin kuuluvat uteliaisuus, yhdessä eläminen ja yllätysten vastaanottaminen.

  1. Uteliaisuus vapauttaa mielen näkemään uusia asioita ja katsomaan toisin tuttuja asioita. Uteliaisuus luo tilaa havaita uusia polkuja ja järjestellä ajatuksia uudelleen niin, että maailma avautuu toisenlaisena.
  2. Yhdessä elämisen ja kehittymisen kyvyt auttavat löytämään muuttumisen mahdollisuuksia. Me kehitymme aina suhteessa toisiin ihmisiin ja siksi yhdessä elämiselle kannattaa antautua. Yhdessä eläminen on rohkeutta luopua kontrollista, sillä vain siten voi nähdä isomman kokonaisuuden.
  3. Yllätykset ja elämän ennakoimattomuus kutsuvat rohkeaan hyppyyn improvisoinnin ja kriittisen ajattelun sekaan. Hypätäkseen mukaan muuttuvaan maailmaan täytyy luopua halusta etsiä samanlaisia tai tuttuja vastauksia ja vain alettava tutkia rohkeasti uutta.

Iloinen nöyryys kuvaa hyvin rohkeaa oppijaa muutoksissa. Kun ympäröivä maailma muuttuu ja hämmentää, tarvitaan rohkeutta päivittää omia mielikuvia siitä, mitä tapahtuu. On uskallettava olla rohkeasti vähän pihalla ja tutkia avoimesti, mitä muut näkevät.

Jukka-Pekka Heikkilä

12. Millaista murrosta johtamisessa eletään?

Läsnäolo on enemmän henkistä kuin fyysistä tilaa. Sen signaali on ”olet tärkeä”. Pieniä kohtaamisia on työyhteisössä päivittäin. Ne tapahtuvat eri ympäristöissä riippumatta siitä, missä fyysisesti on. Muutaman minuutin henkinen läsnäolo virtuaalisesti on todennäköisesti vaikuttavampaa johtamista kuin etäiseltä tuntuva tunnin keskustelu kasvokkain. Sähköiset signaalit viestivät siinä, missä katse ja kosketuskin. Esimiesten ja johdon suurin huoli tuntuu olevan se, miten he pystyvät luomaan kuulluksi tulemisen kokemuksen. Monitilat, etätyön lisääntyminen ja verkostomainen yhteistyö vievät kotipesäryhmiä ja esimiestä fyysisesti entistä kauemmas toisistaan. Johtaminen vaatii uudenlaisia keinoja läsnäolon kokemuksen turvaamiseksi. Hyvän suhteen mittari ei ole välimatka vaan ne hetket, joissa vahva side ja läsnäolon kokemus syntyvät.

– Terhikki Rimmanen

11. Millainen on tulevaisuuden rohkea organisaatio vuonna 2020?

Uskon, että vuorovaikutus on tulevaisuudessa työmme tärkein työkalu. Inhimillisten kohtaamisten, empatian ja yhteistyön tärkeyttä ei voida liikaa korostaa, sillä tätä työtä ei tekoälykään tulevaisuudessa puolestamme tee. Digitaalisuus tarjoaa meille jatkuvasti uusia mahdollisuuksia yhteistyön kehittämiseen ja osaamisen jakamiseen yli tiimi-, yksikkö- ja organisaatiorajojen. Minulle rohkeus on sitä, että otamme nämä mahdollisuudet käyttöömme arjessa, riisumme natsat ja tittelit sekä teemme työtä yhdessä innostuen ja oppien. Toivon, että tulevaisuuden huippuorganisaatioissa jokaisen erityisosaaminen pääsee yhteiseen käyttöön. Osaaminen ja tieto on jo nyt organisaatioissa olemassa, mutta vaatii kiinnostusta ja oppimishinkua saada kaikkien tieto yhteiseen käyttöön. Rohkea organisaatio saa työntekijänsä kokemaan, että työllä on myönteinen vaikutus maailmaan ja jokaisella on tärkeä roolinsa yhteisössä.

Hanna Liimatainen

10. Mitä rohkeus on kollektiivisena tai systeemisenä ilmiönä?

Olen kuullut rohkeuden olevan sitä, että tekee, vaikka pelottaa. Kollektiivinen rohkeus on sitä, että yhteisö toimii vastoin tuttua, turvallista ja sovinnaista, vaikka sillä ei ole takeita tuloksesta. Tämän ajan kollektiivista rohkeutta on se, että yhteisö pitää rajat auki: Pysyy avoimena sulkematta pois muita kytkentöjä ja ajatuksia. Yhteisö on rohkea, kun se uskaltaa luottaa siihen, että heitä yhdistävä asia on riittävän tärkeä ja merkityksellinen. Asia johon uskotaan etenee, vaikka se sallisi rajat ylittävän kytkeytymisen muihin ja alati syntyvät uudet ideat ja näkemykset. Kollektiivinen rohkeus ei kaipaa kontrollia vaan vapautta – itseohjautuminen synnyttää yhdessäohjautumista.

Kim Trapp

9. Mikä on tunteiden merkitys tulevaisuudessa menestyvissä organisaatioissa?

En tee koskaan työtäni yksin. Ajattelu on työtä, jossa viisaus kasautuu ja koko porukan osaaminen käy vuoropuhelua. Käyttöön otetaan monenlainen viisaus: tietoon perustuva, ennakoiva, intuitiivinen ja tunnekokemustieto. Mukanamme kulkevat aina koko työhistoriamme, kokemamme tilanteet, käymämme keskustelut ja arjessa oppimamme asiat. Tunneälykkäässä työyhteisössä kaikki nämä tekijät on otettu huomioon ja ihminen voi sanoa sen, mitä ajattelee ja miltä tuntuu. Tämä kaikki vaikuttaa itsessä ja toisissa. Arjen empatia on sitä, että tunnistaa, jos joku ääni jää varjoon ja huomaa omat tavat toimia systeemissä – ne hyödylliset tai rikkovat. Se on myös taitoa synnyttää turvallisuuden tunnetta keskustelussa. Arjen empatia on omien ja toisten keskustelujumien havaitsemista. Tunneälykäs työelämä elää ihmisten välisissä kohtaamisissa, joissa jokainen on kokonainen, oma itsensä.

Annika Ranta

8. Millaista itsenjohtamista nykytyöelämässä tarvitaan?

Kysyn itseltäni joka aamu, mikä auttaa minua pysymään tuoreena? Entä millaista uudistumista tarvitsen juuri nyt? Jokaisen on joskus vaikeaa hahmottaa, tarvitseeko arkeen lisää vauhtia tai jonkin uuden läpimurron vai olisiko pysähtymisestä ja hiljaisesta hetkestä enemmän hyötyä. Palo marssia edelläkävijänä voi puolestaan joskus hämärtää tarpeen edelläpysähtyjän mielenlaadulle. Uudet kokeilut nähdään helposti isoina, räjähtävinä uudistumisloikkina ja maisemanmuutoksina, vaikka ne voivat aivan yhtä hyvin olla pikkuhiljaa ja maltillisesti tehtyjä uudistusaskeleita. Itsenjohtamisen mielenlaatu voi yhtä hyvin olla seikkailijan tai toisaalta paimenen kaltainen.

🌈 Muistan oman itsenjohtamisen kvanttihyppyni 1970-luvulta. Koulun konvassa tanssin elämäni ensimmäistä kertaa hitaita tytön kanssa, kun sisältäni kuuluu ääni: ”pussaa sitä, nyt!” Herrasmies kun olen, pyysin ensin lupaa, ja sain sen. Varvistin ylöspäin, luokan pienin poika kun olin. Sen jälkeen mikään ei ollut kuin ennen. Opin, että jos elämässä haluaa jotain, on uskallettava pyytää sitä, kuunnella vastaus herkällä mielellä ja venyttävä haasteen edellyttämälle tasolle. Yleensä kaikki hauska ja hyödyllinen tapahtuu ihmisten välillä, johda siis itsesi kohti muita.

– Pekka Pirhonen

7. Mitkä ovat ison muutoshankkeen onnistumisen avaintekijät?

Isoissa muutoksissa on tärkeää tehdä pikkuhiljaa pieniä siirtoja uutta kohti. Itseltään on hyvä kysyä päivittäin, mikä on se pienin mahdollinen muutos, jonka voin tehdä ilman, että sitä tarvitsee tarkistaa korkeammalta tasolta. Isoja muutoshankkeita, kuten vaikkapa sote- ja maku-uudistuksia, tulisi lähestyä rohkeasti ottamalla kaikkien tekijöiden kanssa puheeksi sen, miten voimme lähteä uudistumaan yhdessä. Konkreettisia keinoja on jo olemassa: Ottamalla yhteyttä muihin uudistustyön toimijoihin päästään jo alkuun. Muutostyössä jokaisen osaaminen ja tieto on tärkeää saada näkyväksi. Tämän jälkeen voidaan yhdessä päättää seuraavista kokeiluista. Ja mitä jouluun tulee, rohkeutta on hankkia uusi tonttulakki sen kaapin nurkassa olevan lakin tilalle – vaikka oranssin värisenä!

Ari Hyyryläinen

6. Mitä rohkeus merkitsee sinulle työelämässä?

Rohkeus on minulle paloa kulkea siihen suuntaan, joka tuntuu merkitykselliseltä. Askeleet kohti uutta haastavat oppimaan – oli sitten kyse organisoitumisesta, opettamisesta, ammatillisesta kehittymisestä tai vaikkapa vanhemmuudesta. Kuluneen syksyn askeleet ovat olleet avartavia ja täynnä oppimisen paikkoja. Oppimisen näkökulmasta perustavanlaatuista rohkeutta on kohdata kokeilunsa monella tasolla ja tutkia muiden kanssa, mitä yhdessä on syntynyt. Rohkeus työelämässä ei ole yksilölaji, vaan se mahdollistuu yhteydessä toisiin. Erityisesti yhdyn lukemiini ajatuksiin rohkeudesta yhdessäohjautuvuuden polttoaineena. Rohkeus on joskus rankkaa, mutta tuo tavallisesti tullessaan timanttisia oivalluksia. Kun rohkeudesta saa kaverin, se tekee työelämästä elämisen arvoista.

Serena Paasivuori

5. Miten voimme organisaatioissa synnyttää uudenlaista, merkitysvetoista toimintakulttuuria?

Aistin monissa organisaatioissa ja yksilöissä tietynlaista kisaväsymystä. Voittamisen tai kasvun tavoite yksinään innostaa yhä harvempia. Tähän vaikuttaa varmasti lisääntyvä tietoisuus siitä, mihin “business as usual” on meitä kollektiivisesti ajamassa. Yhä useampi haluaa kytkeä työnsä edes jollain tavalla tarvittavaan globaaliin kelkan kääntämiseen.

Ongelmat ovat valtavia, mutta paras lääke voimattomuuden tunteeseen työpaikalla on dialogi työn merkityksestä ja vaikuttavuudesta. Tämä pohdinta taas vaatii rohkeutta. Rohkeutta on merkityksen kaipuun sanominen ääneen ja hankalien kysymysten esittäminen. Merkitysvetoisuutta edistävää dialogia on hyvä alkaa harjoitella heti, koska ennen pitkää jokaisen organisaation on muututtava sosiaalisesti ja ekologisesti kestäväksi. Tehtäisiinkö vuodesta 2019 painavien kysymysten vuosi?

Olli Viljanen

4. Mikä on rohkein työelämäkokeilusi?

Rohkein työelämäkokeiluni on ollut ehdottomasti työharjoittelu Humapilla. Hyppäsin opintojen myötä organisaatioon, jonka toimintakulttuuri on imaissut minut mukaansa. Muistan ajatelleeni työssä aloittaessani, että on outoa, ettei kukaan ole kurkkimassa olkani yli, miten teen työtäni. Oletin, että harjoittelijan tekemisiä vahdittaisiin ja jokaisesta tehdystä askareesta olisi raportoitava. Itseohjautuva työ tuntui aluksi epävarmalta. Sisimmässäni oli vanhanaikainen ajatus siitä, että minut hiottaisiin organisaatiossa olevan aukon muotoiseksi. Käytyäni keskusteluja tunteistani kollegoiden kanssa, ymmärsin, että uuden työnteon tavan pitää antaa muotoutua rauhassa. Oli iso harppaus ymmärtää, että minun halutaan itse löytävän paikkani ja muotoilevan sen omannäköisekseni. Harjoittelun jälkeenkin, uudessa roolissani, palaan asian äärelle päivittäin.

Emma Sallinen

3. Mitä kasvu tarkoittaa tulevaisuuden työelämässä?

Olen ihastunut entistä enemmän ajatukseen sosiaalisesti kestävästä organisaatiosta. Tässä merkityksessä tulevaisuuden kasvu tarkoittaa minulle vertaisuutta ja vahvempaa yhteyttä toisiin. Ihmiset löytävät uusia tapoja vahvistaa yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluuvuuden tunnetta ja toisten kuulumisista tulee omaa to do -listaa tärkeämpää. Auttaminen korvaa sisäisen kilpailun ja vertaisuus ylhäältä alaspäin valuvan johtamisen rakenteet. Kasvu tarkoittaa myös oppimisen ja uuden ymmärtämisen riemua. Tärkeintä eivät ole vain tulokset, vaan kokemus siitä, että minä ja me kehitymme yhdessä. Uudenlainen kasvu perustuu intohimoiseen yhteisen ymmärryksen laajentamiseen ja jatkuvaan oppimisen muotoiluun. Taloudellinen kasvu ei yksin riitä, jos tunnetta jatkuvasta kehittymisestä ei synny.

– Matti Hirvanen

2. Mitkä teemat ovat olleet Humapin ytimessä sen synnystä asti?

  1. Rohkeus tehdä jotakin ensimmäistä kertaa elämässään. Perustimme yrityksen ja siitä lähtien olemme olleet itse kollaboratorio monille nykyaikaisille työmenetelmille.
  2. Rohkeus tehdä jotakin erilaista, poiketa valtavirrasta ja uskoa siihen, mikä tuntuu oikean suuntaiselta ja mennä. Olemme aina uskoneet dialogiin ja yhdessä oppimiseen valtavirrassa vakiintuneen yksisuuntaisen viestinnän ja lineaarisen koneajattelun sijaan.
  3. Rohkeus nostaa samanaikaisesti keskiöön sekä yksilöllisyys ja yksilön omat tarpeet että yhteisön arvostaminen. Näiden nähdään usein olevan ristiriidassa toistensa kanssa.

Vesa Purokuru

1. Millainen on nykyajan rohkea johtaja?

Tämän ajan johtaja heittäytyy oppimaan. Oppiakseen ja uudistuakseen hän on valmis luopumaan vanhasta. Itse asiassa hänen rohkeutensa johtaa hänet luopumaan pysyvästä johtajuudesta omana oikeutenaan. Rohkea johtaja kutsuu muut organisaationsa ihmiset johtamaan kollegiaalisesti kanssaan. Hän uskaltaa vapauttaa johtamisen henkilöstä ja luovuttaa sen yhteisölle. Lisäksi hän ottaa kompastelun riskin oppimisen tiellä kokeilujen kautta. Hän ei kätke omaa keskeneräisyyttään ja epätäydellisyyttään uuden edessä. Rohkea johtaja uskaltaa myös näyttää oman haavoittuvuutensa. Haavoittuvuus kutsuu organisaatiossa esiin empatiaa, uteliaisuutta ja yhdessä tutkimista. Sen varassa rohkeus leviää ja tulee osaksi kulttuuria. Jokainen meistä voi olla rohkea johtaja omassa yhteisössään.

Eeva-Liisa Vihinen

 

Strateginen muutos ei tapahdu itsestään. Johtaminen, työ ja toimintatavat on ajateltava uusiksi. Olet lämpimästi tervetullut keskustelemaan kanssamme strategisesta muutostyöstä ja organisaatioiden uudistumisesta webinaariimme torstaina 24.1. klo 8:15–9:00. Webinaarissa ovat äänessä Humapin toimitusjohtaja Terhikki Rimmanen ja Ulkoministeriön projektipäällikkö Anna Pakkanen. Ilmoittautumisohjeet löydät TÄÄLTÄ.

Ota yhteyttä

Lue myös