Helsingin Sanomat avasi 24.9. aivotutkijoiden Minna Huotilaisen ja Mona Moisalan havaintoja siitä, mitä meille ja aivoillemme tapahtuu, kun olemme pitkään tehneet töissä monia asioita yhtä aikaa, ilman taukoja. Mikäli viikonloputkaan eivät palauta, voi olla, että aivomme luovat tilan, jossa keskittymiskyky on hukassa. Olen itse huomannut arkityössäni yhteistyön ja sen ajallisen jatkumon sirpaleistumisen, joka näkyy kiihkeämpänä työrytminä, nopeina yhteistyötarpeina ja taukohetkien täyttymisenä kalenterissa. Mielestäni nämä kaikki ovat potentiaalisia työnmuotoilun kohteita.

Työnmuotoilu (job crafting) tarkoittaa sitä, että työntekijä muokkaa oma-aloitteisesti työtään vastaamaan arvojaan, vahvuuksiaan ja tarpeitaan. Työnmuotoilu on yhteydessä työn merkityksellisyyteen, työhyvinvointiin, hyvään työsuoritukseen ja siten myös yrityksen hyvään tulokseen ja hyvinvointiin. Työnmuotoilulla on monia eri ulottuvuuksia. Työtapojen lisäksi voi joskus olla myös hyvä muotoilla työaikaa ja -tiloja uudestaan. Työnmuotoilu on herättänyt itsessä muutamia kysymyksiä, joita haluaisin pohtia kanssanne.

Miten synnyttää väljyyden ja huokoisuuden kokemusta ajattelulle?

Työtehtäviä on mahdollista muotoilla uudelleen. Esimerkiksi työn tavoitetta, kohdetta, työn luonnetta ja tehtävien määrää on mahdollista tarkentaa. Myös työsuhteita voi muotoilla. Meidän on mahdollista vaikuttaa siihen, kenen kanssa töitä tehdään, miten paljon ihmisiä tavataan päivän aikana, keitä kuuluu työpaikan lähipiiriin ja siihen, mitkä verkostot ovat tärkeitä. Kun kognitiivisiin asioihin kiinnitetään huomiota, on mahdollista pohtia, miten työhön suhtaudutaan ja mikä on työn merkitys.

Millaisia ovat työnteon paikat, jotka vaikuttavat osallistujien ajatusprosessien muovautumiseen ja yhteisen tiedon muodostumiseen?

Nyt merkitysten rakentamisen ajassa fokuksessa ovatkin sosiaalisissa systeemeissä ja kulttuureissa synnytetyt merkitykset. Tästä esimerkkinä nähtävillä on jo nyt muun muassa yhteisöllisiä työtiloja (co-working). Toimistohubit mahdollistavat yhdessäohjautumisen ja organisaatiokeskustelun myös virtuaalisissa työtiloissa. Työn ei enää tarvitse tapahtua omassa kopissa tai työhuoneessa, jos työnteko liikkuvissa, mobiileissa tiloissa tuntuu itselle sopivammalta.

Miten organisoidumme älykkäämmin?

Työn organisoinnin näkökulmasta olemme niin ikään uusien mahdollisuuksien äärellä. Muun muassa työn hajautuneisuus, itseohjautuvuus, asiakasohjautuvuus, kehkeytyvyys, verkostuneisuus ja ketteryys vaikuttavat työn uudelleenorganisoitumiseen. Nämä tekijät auttavat myös muotoilemaan työtä uudelleen.

Humap on mukana kolmivuotisessa NewWoW -tutkimushankkeessa, joka etsii vaihtoehtoisia ratkaisuja siihen, miten mobiilit ja monipaikkaiset organisaatiot voivat muotoilla työtään uusilla tavoilla. Hankkeen tavoite on kaksisuuntainen. Ensinnäkin se tuo esille uudella tavalla rakentuvan työajan, työtilojen ekosysteemin käytön, kehityksen esteet ja käyttämättömän potentiaalin. Toiseksi se tuottaa käytännön tason työvälineitä siihen, miten kyseinen potentiaali saadaan käyttöön.