Julkaisija: ← Blogi

Työelämän kulmakivet – ihmislähtöisyys ja digitaalisuus

Syksyllä 2018 elämässäni puhalsivat uudet tuulet, kun elämäntilanteeni johdatti minut Lontooseen. Uusi ympäristö on saanut minut pohtimaan tapaamme ymmärtää ja tehdä konsultointia uudella tavalla. Meille Humapilla on tärkeää häiritä tuttuja ajatuksia rakentaessamme sosiaalisesti kestävämpää maailmaa ihmislähtöisyyden ja digitaalisuuden avulla.

Seuraan uuden kotimaani uutisia tiiviisti. Illasta toiseen uutisannoksen kuumin peruna on Brexit. Uutisoinnin ydin puhuttelee siitä, oliko kansalaisilla äänestysvaiheessa riittävästi keinoja, joilla olisi voinut ymmärtää, mistä hommassa on kyse. Äänestysvaiheessa haluttiin omaa päätäntävaltaa, enemmän riippumattomuutta muista. Tietoisuuden lisääntyessä huoli Brexitin välittömistä ja välillisistä vaikutuksista on kasvanut vaiheittain suuriin mittakaavoihin. Nyt puoli vuotta ennen suunniteltua h-hetkeä huoli on käsin kosketeltava.

Työelämä ja organisaatiot nojaavat verkostoihin

Kuten Olli Viljanen kirjoitti, organisaatioiden rajoja on nykyään vaikea havaita. Kaikki tekeminen, onnistumiset ja tulos syntyvät enenevässä määrin verkostoissa, joissa ollaan riippuvaisia toisista. Monimutkaisiksi systeemeiksi muodostuneissa organisaatioissa tilanneanalyysit ja päätökset tehdään kuitenkin edelleen Brexit äänestyksen tavoin lineaaristen mittareiden, kuten kyselyjen pohjalta, hyödyntämättä käsillä olevaa osaamista ja ihmisen ymmärtämistä.

Helsingin sanomat (14.9.2018) julkaisi menneellä viikolla saksalaisen aivotutkijan Henning Beckin haastattelun ihmisen ja koneen oppimisen eroista. Hänen mukaansa ihmisen ja koneen erottaa ihmisen kyky muuttaa keinoja, joilla tietoa prosessoidaan. Siksi ihminen ymmärtää. Tähän eivät kykene edes älykkäimmät oppivat koneet. Tiedon prosessoinnissa tärkeintä on ihmisten välinen vuorovaikutus ja palaute. Vasta niiden jälkeen tietoa voidaan arvottaa onko se hyvä, huono vai jotakin siltä väliltä. Beck valotti hienosti myös sen, että tämä ainutlaatuinen kyky on yksi syy muun muassa siihen, miksi oikeat ideat ja uudistukset ovat edelleen ihmisen keksimiä.

Ihmislähtöisyys ja uudistuva työelämä

Olen onnellinen ja ylpeä siitä, että tässä ajassa Humapin liiketoiminnan tarkoituksena on rakentaa ihmislähtöistä, uudistuvaa ja sosiaalisesti kestävää maailmaa. Me kaikki ihmiset, osaajat, organisaatiot, valtiot ja maanosat olemme yhä enenevässä määrin riippuvaisia toisistamme. Joka tasolla keskiöön nousee systeemin ymmärrys ja vuorovaikutuksen laatu; miten tietoa kerätään, prosessoidaan, ymmärretään ja uudelleen muotoillaan. Siinä on minun ymmärrykseni mukaan sosiaalisesti kestävän maailman perusidea, systeemin johtamisen ja kehittämisen ydin.

Ihmisen vuorovaikutus ja ymmärrys ei ole ainakaan vielä digitalisoitavissa. Sen sijaan ihmisten vuorovaikutukselle, tiedon prosessoinnille, systeemin ymmärtämiselle ja hyville päätöksille pystytään luomaan edellytyksiä digitaalisuutta hyödyntäen. Tätä konsultointityötä me haluamme koko sydämestämme tehdä sosiaalisesti kestävämmän maailman rakentamiseksi.

 

Ota yhteyttä

Lue myös