Itsen johtaminen on yksi nykypäivän polttavimpia aiheita työelämän kehittämisessä. Konsultointityössäni törmään yhä enemmän pyyntöihin auttaa itsen johtamisen ongelmissa. Itsen johtamisesta ei voi koskaan tietää liikaa, joten kysyin asiakastyöpajassa erään johtoryhmän jäseniltä, mikä on heidän henkilökohtainen itsen johtamisen mottonsa. Sain hienoja vastauksia, joista parhaiten mieleeni jäi soimaan: ”Pysy tuoreena.” Tämä onkin helpommin sanottu kuin tehty. Miten pysyä tuoreena kiire- ja suoritusarjessa?
Asiakastyössä nousseet itsen johtamisen motot saivat minut pohtimaan omia itsen johtamisen ohjenuoriani. Viimeisimpänä olen saanut loistavia itsen johtamisen oivalluksia lukiessani Senecan Elämän lyhyydestä ja Richard Bachin Lokki Joonatan. Ajattelinkin nostaa nyt esille näiden kirjojen parhaat annit itsen johtamiseen.
Itsen johtamisen viisauksia 2000 vuoden takaa
Joutilaisuus. Senecan määritelmän mukaan kiireisen ihmisen elämä ohjautuu ulkoapäin. Ihminen, joka ei kykene päättämään itse ajastaan, koska sen täyttävät kaikenlaiset turhat toimet. Joutilaisuus ei Senecalle ole toimetonta löhöilyä, vaan ennen muuta sitä, että ihminen on oman aikansa herra, joka itse päättää, mitä ajallaan ja elämällään tekee.
Oikeastaan joutilaisuus onkin hauska sana. Joudanhan minä tässä melkein mitä tahansa tekemään. Siis ehdin, en ole liian kiireinen, minussa on potentiaalia toimintaan. Toisin kuin niillä, joilla kalenteri on aivan tukossa.
Vapaus. ”Vapaa ei ole se, joka tekee mitä haluaa – hän on himojensa orja. Vapaa on se, joka on valinnut velvollisuutensa.”
Vapaus on Senecan mukaan sitä, että löytää itselleen merkityksen ja sitoutumisen kohteen. Tämä voi olla esimerkiksi perhe, ihmissuhde, työ tai ura, ajatus tai uskomus, yhteisö.
Läsnäolo. ”Kaikkein lyhin ja rauhattomin on niiden elämä, jotka unohtavat menneen, laiminlyövät nykyhetken ja pelkäävät tulevaa. Saavuttuaan elämän päätepisteeseen he huomaavat onnettomina liian myöhään, että heillä oli kaiken aikaa kiire tyhjää toimittamaan.”
Ihmisen elämä on riittävän pitkä oman tarkoituksen löytämiseen ja omana itsenään olemiseen. Aika tuntuu lyhyeltä siksi, ettemme ole tässä hetkessä läsnä, emmekä omana itsenämme. Elämä hukkaantuu kiireeseen ja tarpeettomaan puuhailuun. Tai pitkästymiseen mielekkään tekemisen puutteessa.
Keskittyminen. ”Kaikki ovat samaa mieltä siitä, ettei kiireisen ihmisen onnistu tehdä mitään asiaa hyvin. Oli kyse sitten puheiden pitämisestä tai sivistyksen harjoittamisesta, sillä mikään asia ei juurru syvälle mieleen, jota hajotetaan joka suuntaan.”
Aika hienosti kuvattu netissä roikkumisen ja nykyajan elämäntyylin vaikutusta keskittymiskykyyn. Työelämässä on tarjolla runsaasti joka suuntaan hajoamisen tunnelmaa.
Yllinkyllin. ”Viisaan ihmisen elämä levittäytyy siis laajalle, hän ei ole saman rajan vangitsema kuin toiset. Yksin hänet on vapautettu ihmislajia hallitsevista laeista. Kaikki ajat palvelevat häntä kuin jumalaa. Taito liittää kaikki ajat yhteen tekee hänen elämästään pitkän.”
Elämä riittää siihen, mitä ihminen haluaa, kunhan tietää mitä haluaa ja uskaltaa keskittyä siihen. Aikaa on yllinkyllin, kiire on väärinkäsitys.
Kun mielellä ei ole rajoja, se pystyy lentämään minne vain
Oppiminen. ”Useimmat lokit eivät viitsi opetella lennosta muuta kuin sen alkeet: kuinka rannalta pääsee hakemaan ruokaa ja palaamaan takaisin. Useimmille lokeille lentäminen ei ole pääasia, vaan syöminen. Mutta tälle lokille syöminen ei ole pääasia, vaan lentäminen. Joonatan Livingston rakasti lentämistä enemmän kuin mitään muuta.”
Intohimoinen oppiminen, ja poisopppiminen, pitää tuoreena. Mielen rajattomuus on tässä keskeinen teema kuten myös rohkeus astua lauman lain ulkopuolelle ja asettaa oppimisen ilo kaiken edelle. Joonatan karkotettiin laumastaan, mutta se ei estänyt häntä palaamasta ja opettamasta lentämistä omalle laumalleen.
Rohkeus. ”Kun ajatuksen nopeudella lentämistä käsittelevä oppitunti oli eräänä aamuna päättynyt, Fletcher sanoi Joonatanille:
– Lauman keskuudessa puhutaan, että mikäli sinä et ole Korkeimman Lokin poika, sinä olet tuhat vuotta aikaasi edellä.
– Mitä mieltä itse olet, Fletch? Olemmeko aikaamme edellä?
– Tällainen lentämistapa on aina ollut olemassa; kuka tahansa olisi voinut oppia sen, jos olisi halunnut perehtyä siihen. Ei tällä asialla ole mitään tekemistä ajan kanssa. Ehkä olemme jonkinlaisia muodin edelläkävijöitä. Lennämme toisella tavalla kuin useimmat lokit.
– Sinäpä sen sanoit, vastasi Joonatan ja pyörähti hetkeksi lentämään selällään. – Tuo ei kuulosta puoliksikaan niin pahalta kuin se, että olisimme edellä aikaamme.
Joonatan oli rohkea eikä välittänyt lauman suosiosta. Kun mielessä ei ole rajoja, se pystyy lentämään miten haluaa tai jopa olemaan paikallaan. Kaikki mahdolliset lentämistavat ovat jo potentiaalina olemassa, kyse on vain mielikuvituksesta ja rohkeudesta ottaa ne käyttöön. Tässä on yhtymäkohta Humapin teemaan ”vain rohkeille”. Mekin hapuilemme Joonatanin tavoin uutta tapaa lentää, taitavampaa ja luovempaa yhdessä lentämisen iloa.