Julkaisija: ← Blogi

Elinvoima elää ja uusiutuu systeemin sisältämissä suhteissa

Oli kiire, joten juoksin. Se ei riittänyt, ja myöhästyin junasta. Kiireen tunne loppui. Istuin odottamaan uutta junaa, joka veisi minut seuraavalle etapilleni. Nyt olen matkalla sinne. En tiedä vielä, milloin pääsen perille, mutta pääsen, vaikka en silloin kun suunnittelin. Olen tilassa, jota en ennakoinut. Se pakottaa minut hidastamaan ja pysähtymään. Se antaa minulle mahdollisuuden.

Loma on latautumista varten. Odotan lomalta fyysistä, ajatuksellista ja henkistä irti päästämistä sekä uuden täyttymisen vastaanottamista. Palasin kaksi viikkoa sitten työn äärelle. Rytminvaihdos oli raju. Tuntuu, että väljäksi auennut tila mielessä ahtautui yhdellä imaisulla pullolleen kaikkea, jonka uudistavuudesta ei ota selvää. Aika paljon tuttua siinä ainakin on. No, ehkä ensi kesän ja syksyn välisellä sillalla osaan toimia viisaammin. Kysymys kuuluukin, riittääkö virtaa sinne asti?

Pidä huolta elinvoimaisuudestasi

Kuvittelen, etten ole yksin aatoksineni. Miten huolehtia energiavarastoistaan, hyvinvoinnistaan ja elinvoimaisuudestaan kokonaisvaltaisesti ja eritoten työssä?

Mitä siis voin tehdä oman systeemini toimivuuden eteen? Niin että voin hyvin, jaksan ja haluan antaa panokseni yhteiseen. Haluan olla valmis jättämään vanhan, olla vastuullisesti tietoinen tilastani, ja tunnistaa oman lahjani antaakseni sen maailmalle. Tunnistan ainakin seuraavien pyrkimysten hyödyllisyyden:

  • Havaitsen ja tunnistan – en tuomitse vaan hyväksyn.
  • Kuuntelen itseäni ja kokeilen, mikä toimii.
  • Luovun kiinnipitämisestä – en pakota.
  • Huomaan hyvän ja otan sen vastaan.
  • Tunnistan, hyväksyn ja kestän epämukavuutta.

Ihminen on kokonaisuus: sydän ei hyödytä elämää, jos keuhkot eivät toimi. Luin juuri asiantuntijalausunnon artikkelista, joka käsitteli ihmisen kehon ja mielen tutkimista. ”Ihminen on ihan mahdoton tutkittava”, oli tämän spesialistin puuskahdus, joka epäilemättä kertoo ihmisen kompleksisuudesta eliönä ympäristökytköksineen.

Yksilötasolta yhteisöjen tasolle

Entä miten toimii hyvinvoiva yhteisö ja organisaatio? Yksi vastaus on, että kun yksilöt huolehtivat omasta energiatasapainostaan, se tuottaa elinvoimaisen yhteisön. Tuohon on kuitenkin tässä ajassa yhä vaikeampi uskoa. Jos jokin on lähelläkään varmaa, niin se, että organisaatioiden elämän ja kuoleman kysymys on yhä kirkkaammin kyky uudistua ja oppia. Se taas ei ole yksilöiden kyvykkyyksien summa, vaan syntyy suuremmasta potentiaalista ihmisten välillä. Jos ihmisyksilön systeemin elinvoimaa tuottavat yllä mainitut pyrkimykset, mitä ne voisivat olla yhteisön tasolla? Katsotaanpa.

  • Havaitseminen, tunnistus: Yhdessä havaitseminen ja asiain tolan tunnistus vaatii pysähtymistä ja yhteistä tilaa, kasvokkaista ja digitaalista.
  • Kokeileminen: Kokeilemisen rohkeus rakentuu luottamukselle ja epäonnistumisten hyväksymiselle, halulle ja uskallukselle oppia. Kokeilut tuottavat uutta ymmärrystä organisaation ja yhteisön kulttuurista, potentiaalista, tulevaisuudesta.
  • Irtipäästäminen, itseohjautuminen: Vastuullista, itseohjautuvaa aktiivisuutta ei saada aikaan selkeillä suunnitelmilla tai komentoketjuilla, vaan kontrollin keventämisellä ja luottamisella.
  • Hyvän huomaaminen: Hyvää on kaikkialla, niin myös huonoa ja pahaa. Millä linsseillä katsomme, mitkä puheenaiheet kutsutaan yhteiseen tilaan? Tätä me kaikki johdamme.
  • Epävarmuudessa eläminen: Ennen kuin osataan suoranaisesti iloita epävarmuuden avaamista rajattomista mahdollisuuksista, on opittava sietämään jatkuvaa liikettä. Suunnitelmat saavat uuden roolin ja hahmon, kun ymmärretään, etteivät ne pelasta meitä turbulenssilta.

Kaikki elää ja rakentuu ihmisten välissä, ei ihmisissä yksilöinä. Vastavuoroisille, oppimista tuottaville suhteille tilan antaminen merkitsee vertikaalisten komentoketjujen putkiloiman kommunikaation räjäyttämistä ja monisuuntaisen suhdeverkoston vahvistamista ja vapauttamista. Organisaatio oppii kommunikaatiosta, palautevirrasta ja raikkaista sekä rohkeista kokeiluista.

Esitän kutsun: Lähdetään yhdessä keräämään ja kehittämään jatkuvasti oppivan, elinvoimaisen organisaatioelämän praktiikoita. Mitä sinulle merkitsee esimerkiksi vertais-coaching?

Perillä – vain tuntia myöhemmin kuin suunnittelin. Ei huono.

 

Oletko valmis pysähtymään kanssamme? Tule mukaan webinaareihimme keskustelemaan lisää yhdessä kehittymisestä. Tällä viikolla sinulla olisi mahdollisuus päästä mukaan johtamisen kysymysten ääreen itsen johtamisen webinaarisarjamme myötä. Ilmoittaudu mukaan nyt!

 

Kiinnostaako aihe? Lue myös nämä kirjoitukset Humap-blogista:

Elinvoimainen strategia
Itsen johtaminen on jokaisen asia

Ota yhteyttä

Lue myös