Digitaalisuus tuntuu palvelleen liiketoiminnan kehittämistä organisaatioissa jo pitkään. Työkalut ja toimintamallit on hiottu huippuunsa, teknologian hyvät puolet on tunnistettu ja henkilöstö on saatu käyttämään monimutkaisiltakin tuntuvia järjestelmiä sen suuremmitta mutinoitta. Tästä huolimatta tuntuu, että organisaation kovinta potentiaalia, omien asiantuntijoiden osaamista, ei olla vielä osattu digitalisoida ja valjastaa koko organisaation käyttöön.
Kuten useiden tutkimustulosten perusteella jo tiedämme, hyvistä edellytyksistään huolimatta suomalaiset yritykset ovat jääneet monista eurooppalaisista kilpailijoistaan jälkeen digitaalisuuden hyödyntämisessä. Meillä digitalisaatio ymmärretään usein insinöörien tai tietohallinnon johtamana teknologia-asiana tai järjestelmähankintana. Monilla päättäjillä on edelleen se käsitys, että digitaalisuuden hyödyntäminen vaatii valtavan rahallisen investoinnin, vaikka digitaalisuutta on mahdollista hyödyntää myös pienillä panostuksilla.
Digitaalisuus ei kuitenkaan ole vain teknologiaa. Se pitää sisällään ihmiset ja ihmisten kokemuksen, joiden kautta vaikutamme käyttäytymiseen ja toimintaan. Digitaalisuus on keino vaikuttaa ihmisiin – työntekijöihin, asiakkaisiin ja yhteistyökumppaneihin ja ottaa heidän osaamisensa käyttöön yhteiseksi hyväksi.
Digitaalisuus on tapa ajatella
Organisaation digitaalisuuden kehittämisessä on kyse ihmis- ja organisaatiokäsityksistä lähtevästä muutoksesta, joka koskettaa jokaista työntekijää ja kaikkea toimintaa. Digitaalisuus on tapa ajatella. Olla yhteydessä muihin ihmisiin, kuunnella, olla vuorovaikutuksessa ja toimia uudella, entistä joustavammalla tavalla. Organisaation sisäisten yhteistyöprosessien ja digitalisaation oppien yhteenliittäminen on kuitenkin yhä, jos ei ihan lapsen, niin ainakin nuorukaisen kengissä. Organisaatioiden sisäisessä yhteistyössä digitaalisuutta on käytetty lähinnä yksilöiden tiedon jakamisen mahdollistamiseen.
Uudella digitaalisella aikakaudella on keskityttävä koko organisaation osallistavaan yhteiskehittelyyn. Kun ryhmien sisäinen juttelu saadaan osaksi organisaation kehittämistä, tulee kaikkien tiimien tekeminen kaikille läpinäkyväksi. Näin ryhmien välille alkaa muodostua vuorovaikutusta ja johto näkee, mitä organisaation arjessa tapahtuu. Digitaalisuuden avulla organisaatio tulee lähemmäs johtoa ja johto organisaatiota. Tällöin johdolla on mahdollisuus nähdä, mihin heidän tulee vaikuttaa ja laivaa voidaan kääntää oikeaan suuntaan tavoitteiden suunnassa. Näin johtamisen tärkein tehtävä, vaikuttaminen, tulee mahdolliseksi.
Digitaalisuus tuo yhteistyön näkyväksi
Jotta organisaatioiden sisäistä digitalisaatiota voitaisiin aidosti edistää, tulisi katseet kääntää viestinnän ja vuorovaikutuksen suuntaan. Asiantuntijatyön ja yhteistyötarpeen lisääntyessä olemme ymmärtäneet, että vähintään yhtä tärkeää asiakaskokemuksen ja markkinoiden ymmärtämisen ohessa on kokemus organisaation sisällä tapahtuvista asioista sekä onnistuminen suhteessa organisaation tavoitteisiin. Organisaation johdon tulisikin siis ottaa henkilöstönsä kokemukset ja niiden vaikutusten analysointi tarkempaan tarkasteluun osaksi kulttuurin rakentamista tai liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamista.
Digitaalisuus ei siis ole tullut viemään ihmisen töitä, vaan mahdollistamaan sen, että ihminen voi keskittyä suorittavan työn sijaan hyvien kokemusten ja suhteiden rakentamiseen. Siihen, mitä tietoyhteiskunnan organisaatiot, asiantuntijatyö ja hyvinvointi parhaimmillaan ovat. Organisaatiot, joilla on kyky vaikuttaa organisaation kehittymiseen digitalisaatiota hyödyntäen, antavat itselleen mahdollisuuden menestyä.
Tähän liittyen: Turku energian strategian implementointityössä otettiin hyötykäyttöön koko organisaation potentiaali ja digitaalisuuden mukanaan tuomat edut yhteistyön ja läpinäkyvyyden kehittämiselle. Turku energian rohkean tarinan pääset näkemään TÄÄLTÄ.