← Blogi 19.1.2018

Johtamisen murros– itseohjautuvuudesta yhdessä ohjautumiseen

Mis sie tarviit oikei hyvvää kumppania…

Joulukuussa Tuntematon sotilas tuli vastaan monella tapaa. Elokuvan uusintaversio ja Rokan kohtaamiset kotirintamalla saivat ainakin minut kaivamaan nenäliinaa esiin elokuvasalin hämärässä lähes häpeilemättä. Joululomalla lukemani Matti Rönkän Tuntemattoman hahmoihin kytkeytyvä kirja Yyteet kuitenkin todella pysäytti minut. Välillä en oikein tiennyt itkisinkö vai nauraisinko, kun tämän ajan organisaatioelämää (ja itseironisesti myös konsulttitoimintaa) hyvin kuvaava tarina nosti pintaan sekä omia kokemuksia että asiakasorganisaatioissa nähtyjä ja kuultuja tarinoita työyhteisöjen todellisuudesta. Nyt jos koskaan tarvittaisiin monessa paikassa oikein hyvää kumppanuutta jakamaan työn arkea ja uhmaamaan isoja muutospeikkoja yhdessä ohjautumisen, arvostuksen ja kunnioituksen kautta.

Humapissa olemme tarkastelleet  Laloux’n itseohjautuvan Teal organisaation ajatuksia (Frederic Laloux​Reinventing Organizations) suhteessa omaan toimintaamme. Siinä yhteydessä henkilökohtaisesti kolahti etenkin ajatus työyhteisöstä elävänä organismina, jossa wholeness, ihmisten näkeminen kokonaisuutena, on yksi ydinasia. Sekä Aku Louhimiehen Tuntematon sotilas että Matti Rönkän Yyteet tuovat esiin henkilöhahmonsa kokonaisina ihmisinä sodan keskellä ja työyhteisössä. Se, miten itse kukin meistä valitsee toimia yhteisessä arjessa, pohjautuu itseohjautuvuuteen.

Itseohjautuvuuden ohella tarvitsemme myös yhdessä ohjautumista, yksilön vastuullisuutta yhteisölle ja antautumista vastavuoroisista suhteista ja riippuvuuksista syntyvään systeemikokonaisuuteen. Kaiken yllättävän ja ennakoimattoman keskellä työyhteisöt ovat juuri tällaisia systeemikokonaisuuksia, joissa johto, keskijohto ja muu henkilöstö vaikuttavat toinen toisiinsa niin tietoisesti kuin tiedostamattaan. Näissä yhteistyökokonaisuuksissa kriittisen ajattelun tarve ja kyky etsiä yhteistä ymmärrystä ja ketterää, tarkoituslähtöistä toimintatapaa edellyttää arjessa sitä, ettei johtaminen enää ole vain pomojen hommaa, vaan se kuuluu kaikille.

”Törki ja tutki” tuli ajatuksena esiin omassa Teal-työpajassamme. Työyhteisöissä meidän kaikkien kannattaa säännöllisen epäsäännöllisesti (= usein) pysähtyä yhdessä tarkastelemaan avoimesti ja rohkeasti yhteisömme ja organisaatiomme tilaa sekä miettiä, mikä estää meitä saavuttamasta tavoitteitamme. Vaihtoehtoisesti voimme pohtia, mihin kysymykseen juuri nyt tarvitsemme yhteistä ymmärrystä ja eri näkökulmien kautta peilaamista, jotta voimme ohjautua yhdessä toimintaympäristön jatkuvan muodonmuutoksen mukaisesti. Koskelan Villen merkitys tai esimiehen rooli ei tässä yhdessä ohjautumisessa ole katoamassa mihinkään, mutta se muuttaa muotoaan yhteistyön, erilaisen olemassa olevan potentiaalin käytön ja uusien mahdollisuuksien löytymisen edistäjänä.

Tunnistatko omassa organisaatiossasi tällaista törkkimisen ja tutkimisen paikkaa ja tarvetta uudenlaiselle yhdessä ohjautumiselle? ”Kuule, mis sie tarviit oikein hyvvää kumppania tähän, täs siul on siihen oikia osoite!”

Lue myös