Julkaisija: ← Blogi

Systeeminen organisoituminen luo kestävän kehityksen organisaatioita

Halu verkostomaiseen toimintaan yli yhteistyörajojen on tuttu asia monessa digiaikamme organisaatiossa. Selkeät organisaatiorajat ylittävä avoin yhteistyö ja työn sisällölliset prosessit ovat nousemassa hallinnollisia prosesseja tärkeämmiksi. Ainakin tähän suuntaan kovasti pyritään ja se saa organisaatioissa aikaiseksi kokeiluja ja kuplivaa pohdintaa toimintakulttuurin ja johtamisen muuttumisesta: Miten mahdollistaa rakenteilla ja malleilla sosiaalisesti kestävän kehityksen organisaatio?

Resilientti, muutosjoustava organisoituminen voi syntyä kun se saa strategisesti tasavertaisen aseman visioitaessa organisaation toimintaa ja tulevaisuutta. Perinteiset johtamisen mallit ovat lähteneet tuotannon tai asiakkaan näkökulmien kautta luomaan toiminnan puitteita. Nyt tarvitaan kokonaisvaltaisempaa, verkoston toimintaa moninäkökulmaisesti hahmottavaa organisaatioajattelua, joita kuvaavat esimerkiksi Teal-organisaatiot.

Muutosjoustavuus ja innovatiiviset ratkaisut syntyvät ihmisten ollessa moneen suuntaan dialogissa yli raja-aitojen. Sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutus ovat tieto-organisaatioidemme tärkein asia. Itse asiassa ne ovat yhtä kuin organisaatio. Ilman ihmisten synnyttämää jatkuvasti muuttuvaa sosiaalisista todellisuutta ja sen vuorovaikutuksellisen luonteen hyödyntämistä olisimme vain koneita.

Yli rajojen yhteistyössä syntyy tiedonmuodostusta, jonka avulla ihmiset voivat organisoitua tilanteen mukaisesti. Muuttuvassa toimintaympäristössä ryhmät ja ihmiset tarvitsevat jatkuvasti toisiaan ollakseen tilannetietoisia ja päätöksentekokykyisiä. Liiketoimintastrategian voi sanoa olevan yhä riippuvaisempi dynaamisesta organisoitumisvisiosta toimiakseen. On organisaatioita, joissa organisoitumisvisio on tuotannon strategiaa määräävämpi tekijä. Silloin ajatellaan, että tehtävää tuotetta tai palvelua voidaan muuttaa nopeasti ja radikaalistikin, koska organisoitumisen mallit sen mahdollistavat.

Joustavan organisoitumisen kehittämistä auttaa systeemiajattelun soveltaminen. Systeemiajattelu konkretisoi, miten ihmiset voivat vastuullisesti oppia ymmärtämään kokonaisuuttaa ja sen osia jossa toimivat ja kuinka suhteet eli kytkennät muodostavat systeemiä eniten määrittelevät ominaisuudet. Systeemiajattelun käsitteillä ja työvälineillä voin oppia ohjaamaan omaa organisoitumista ja oman toiminannan koordinoitumista. Systeemiajattelun eräänlaisia sovelluksia ovat ketterän toiminnan menetelmät, kuten erilaiset Agile- ja Lean-prosessit. Omien systeemien laaja ymmärtäminen on loistava mahdollisuus kestävän ja terveen organisoitumisvision ja johtamisajattelun synnyttämiselle.

Soveltamalla systeemisiä, ketteriä ja digitaalisia toimintamalleja yhdessä, voidaan organisaatioita viedä hallitusti oppien reaktiivisesta ja verkkaisesta toiminnasta proaktiiviseen ja tosiaikaista tapahtuma- ja prosessidataa hyödyntävään organisoitumiseen. Systeemistä yhteisöllistä osaamista ja kyvykkyyttä syntyy, kun ankkuroidaan toimintakulttuuria uudenlaisiin periaatteisiin. Muutamia keskeisiä voi kuvata seuraavasti:

  • Olemme vastavuoroisesti riippuvaisia toisistamme – kehittyäksemme tarvitsemme toistemme näkökulmia
  • Ennakoimattomuus on hyödynnettävä ominaisuus – poikkeamat suunnitelmista varmistavat menestyksen
  • Tulemalla osaksi ongelmaa voit tulla osaksi ratkaisua
  • Eteneminen on mahdollista, kun löytää toimivan tien pois tasapainosta
  • Tulevaisuutta ei voi tietää, mutta sitä voi luoda

Näiden periaatteiden mukaan organisoituminen ja toimiminen ei johda vain ympäristön ja oman muutoksen sietämiseen ja siitä selviytymiseen, vaan luo erityisesti kykyä hyödyntää ennakoimattomuutta ja toimintaympäristön turbulenssia energian lähteenä omassa muuttumisessa. Se on kehittymistä systeemisesti resilientiksi organisaatioksi.

Ota yhteyttä

Lue myös