Julkaisija: ← Blogi

Johtaminen on hyödyllisten kytkentöjen mahdollistamista

Uudella johtajalla sanotaan olevan noin sata päivää aikaa tehdä omat ratkaisunsa organisaatiossa. Tämän jälkeen hän on menettänyt tilaisuutensa. Ymmärrän tämän sanonnan siitä näkökulmasta, että usein uuden johtajan astuessa vanhan johtajan saappaisiin odotukset ovat korkealla. Organisaatiossa toivotaan, että uudella johtajalla on ominaisuuksia, joiden avulla saadaan aikaan toivottuja muutoksia. Laivan suunnan oletetaan muuttuvan uuden kapteenin myötä. Monesti nämä muutokset ovat niin sanottuja rakennemuutoksia, organisaatio- tai henkilövaihdoksia, sekä enemmän tai vähemmän uudistettu strategia.

Samaa yksilön ominaisuuksiin perustuvaa ajattelua sovelletaan vastaavasti muihinkin organisaation haasteisiin. Organisaation ajatellaan toimivan kuin kone, joka alkaa toimia paremmin, kun sen osia vaihdetaan. Usein käy kuitenkin niin, että ulkoisten muutosten myötä ei tapahdu mitään merkittävää muutosta toiminnan ja suorituskyvyn suhteen.

Mikä voisi tulla mahdolliseksi, jos kääntäisimme koko ajatuksen? Mitä jos ajattelisimme, että organisaatio ei ole kone, vaan ennemmin elävää organismia muistuttava kokonaisuus. Jos näkisimmekin siis organisaation erilaisten keskinäisten riippuvuuksien, kytkentöjen ja suhteiden verkostona, joka on kaiken muun lisäksi vielä sulautunut osaksi ympäristöään. Organisaatio ei ole siis muusta maailmasta erillään oleva objekti, joka voidaan jakaa aina vain pienempiin osiin, jotka toimivat keskenään määriteltävissä olevien rationaalisten prosessien mukaisesti.

Mitä jos ajattelisimme, että organisaation suorituskyky on enemmän kiinni yhteistyön toimivuudesta ja ihmisten välisistä kytkennöistä kuin yksilöiden ominaisuuksista? Jos siis alkaisimmekin tosissaan tutkia näitä kytkentöjä ja ”systeemin ääntä” sen sijaan, että käytämme energiaa heikkojen yksilöiden ja hankalien työntekijöiden tunnistamiseen.

Samalla voisimme alkaa tutkimaan, millaista johtamista meidän systeemimme tarvitsee? Jos organisaatio on ”suhteiden verkosto” tai ”organismi” on ehkä hyödyllisempää lähestyä johtamiskysymystä tutkimisen suunnasta kuin ennalta määriteltyjen johtamisominaisuuksien ja -käytäntöjen suunnasta.

Voisimme tutkia minkälainen johtaminen tukee hyödyllisen yhteistyön ja toimivien kytkentöjen muodostumista organisaatiossamme. Tämän ymmärtämiseen meidän on kuunneltava erilaisia ääniä organisaatiosta, jotta saisimme käsitystä systeemin äänestä. Voisimme tutkia minkälaiset edellytykset tukevat hyviä kytkentöjä ja mahdollistavat tuloksellisen yhteistyön muun muassa tekemällä pieniä kokeiluja ja seuraamalla näiden vaikutuksia.

Näin voisimme oppia (sillä tämä on oppimisprosessi), mitä hyvä johtaminen voisi olla juuri meillä ja miten tarvittavaa johtamista toteutetaan ja miten sen kehittymistä tuetaan käytännössä. Tämän kaltaiseen tutkimiseen lähteminen voisi jo itsessään olla sellainen perhosen siivenisku, joka voi alkaa tuottaa kestävämpää muutosta kuin pelkkä laivan uuden kapteenin nimitys.

Millaista hyötyä sinun organisaatiosi voisi saada tällaisesta tutkimisesta?

Ota yhteyttä

Lue myös