Julkaisija: ← Blogi

Milleniaalius on mielentila

Miten monta uutta oivallusta sinun yrityksessäsi, organisaatiossasi tai työyhteisössäsi syntyi vaikkapa viimeisimmän viikon aikana? Aloitetaan vaikka johtoryhmistä ja edetään yksikköihin, osastoihin tai tiimeihin. Vai ovatko niin sanotut innovaatiopäivät vain kerran vuodessa?

Miten usein löydämmekään itsemme tilaisuuksista, kohtaamisista ja keskusteluista, joissa olemme itsemme kaltaisen seurassa – tutussa ja turvallisessa arvo- ja asenneympäristössä. Näin saamme vahvistusta omille mielipiteillemme, näkemyksillemme, kuulemme sen, mitä haluammekin kuulla ja sanomme sen, mitä ympärillämme olevat ihmiset haluavat sanottavan. Haemme ”peukutuksia”, jotta tuttuuden ja turvallisuuden tunne jatkuisi.

Sama ilmiö koskee yhteisöjä, organisaatioita ja yrityksiä. Jos joukossa on yksi toisinajattelija, hänen rooliodotuksensa mukaisesti yhteisössä sallitaan kiintiön täyttävä määrä eriäviä, hieman hulluja, sopivan anarkistisia kommentteja. Näiden jälkeen yleensä siirrytään hymähdellen ja ehkä hieman punastellenkin taas viralliselle agendalle, totuttuun organisaation puheeseen, tavoitteisiin ja tuottavuuden kieleen: mistä saamme tarvittavan kasvun seuraavalle kvartaalille, voidaanko toimintaamme vielä tehostaa, saadaanko myyntiin vauhtia, joko se tuotekehitysprojekti on edennyt maaliin… Tämän jälkeen sitten vastataan edellä mainittuihin kysymyksiin oman vastuualueen puitteissa myönteistä palautetta ja armoa odottaen.

Kokemukseen vedoten viisaus ei välttämättä enää asu edes johtoryhmissä, joissa katsotaan turhan usein peruutuspeiliin raportteihin nojaten ja hirttäydytään nykyisyyteen, joka on itse asiassa jo menneisyyttä. Johtoryhmän todellisuus valuu koko yritykseen ja organisaatioon vallitsevien uskomusten ja oletusten turvin. Paljonko johtoryhmä on valmis käyttämään aikaansa strategisen tason kysymyksiin ja vastaavasti kuinka paljon koko henkilöstön ajasta käytetään uuden luomiseen – ja uudistumiseen – vallitsevia konventioita haastaen? Toimintaympäristömme kun uudistuu joka tapauksessa.

Missä sitten syntyvät oivallukset, jotka luovat uutta kasvua? Yksi tapa muuttaa yrityksen ja organisaation toimintakulttuuria, on aloittaa vuoropuhelu milleniaalien ja johtoryhmien välillä. Aivan kuten J. Dyer, H. Gregersen ja C.H. Christensen ovat mainiossa teoksessaan The Innovator’s DNA sanoneet, uusiutumiskykyisten yritysten johtajat kokevat olevansa itse vastuussa uutta kasvua tuovien oivallusten synnyttämisessä. Sen sijaan uusiutumiskyvyttömien yritysten johto delegoi innovoinnin muille.

Kun ryhmä lahjakkaita, riippumattomia ja koulutustaustaltaan heterogeenisia milleniaaleja tuodaan keskisuuren tai suuren yrityksen johtoryhmään keskustelemaan ammattimaisen fasilitaattorin ohjauksessa huolella valitussa erilaisessa fyysisessä tilassa, syntyy jotain ainutlaatuista. Milleniaalit osaavat kysyä hyviä ja yllättäviä kysymyksiä, joihin johtoryhmäläiset saavat vastata entistä paremmilla vastauksilla. Syntyy välitön, uutta ajattelua luova verkosto, jossa jo pelkästään toisia tarkkailemalla kokee jotain ennen kokematonta. Milleniaalit rohkaisevat raikkaalla ja älykkäällä läsnäolollaan, ajatuksillaan ja kysymyksillään ajatuskokeiluihin. Kaikesta edellä mainitusta syntyy assosiaatioita, joista on mahdollista jatkaa ja johtaa uutta kasvua luovia innovatiivisia liiketoimintaideoita, kun uusi ajattelun ja oivaltamisen kulttuuri on synnytetty. Portit avautuvat, kun milleniaalit tuottavat häiriöitä ja poikkeamia ajatteluun ja luovat edellytyksiä oivalluksille. Johtoryhmä on valmis kysymään jatkossakin sellaisia kysymyksiä, joita ei ole ennen kysytty, jotta saataisiin vastauksia, joita ei ole ennen saatu.

Tervetuloa jatkamaan keskusteluja Millennial board -työstä webinaariimme 13.6. klo 8:15–9:00

Tarkemmat osallistumisohjeet toimitetaan ilmoittautuneille erikseen.

Organisaatio

Nimi

Puhelinnumero

Sähköposti