Muutosten johtaminen on näyttäytynyt perinteisesti uuden suunnan ja tavoitteiden määrittelynä ja näiden pilkkomisena pienemmiksi askeliksi. Tällaista muutosprosessia johdetaan usein kuin kartalla etenemistä. Yhä useampi muutosprosessi kuitenkin yllättää kartturinsa, eivätkä asiat muutu suunniteltujen koordinaattien mukaan.
Voisimmeko muutosten sijaan puhua enemmän muuttumisesta. Sellaisista tiloista ja olosuhteista, jotka saavat jonkin muuttumaan toiseksi. Se voisi tarkoittaa, että perinteisen tavoitepuheen rinnalle syntyisi uutta puhetta ja ajattelua siitä, mitä muuttumista yhteistyösuhteissa tapahtuu juuri nyt ja miten. Millaiset edellytykset ja periaatteet ohjaavat muuttumista juuri nyt?
Muuttuminen on tullut osaksi kaikkien työtä. Organisaatioiden elämä tapahtuu päivittäisten keskustelujen virroissa, joissa asioita ja ajatuksia jäsennetään ja järjestellään koko ajan uudelleen. Organisaatiot ovat siten käytännössä enemmän jatkuvaa organisoitumista kuin staattisia hierarkiakuvia. Yksin ja yhdessä ihmiset pohtivat kysymyksiä: Miksi olemme olemassa tai mitä pitäisi nyt tehdä ja miten.
Muuttumistyö on uusien merkitysten ja uuden tiedon rakentamista. Tämä työ tapahtuu vuorovaikutuksessa ihmisten välillä. Keskusteluista on tullut organisaation tietämisen ja muuttumisen olennaisin työväline. Ilman keskusteluja organisaation kyky joustaa ja muuttua uusissa tilanteissa katoaa. Keskustelujen laatu sääteleekin muuttumisen mahdollisuuksia. Yhteinen maailmamme muuttuu sellaiseksi kuin sen yhdessä puhumme, ei sellaiseksi kuin johtajamme sen puhuvat.
Keskustelujen avulla ihmiset koordinoituvat suhteessa muiden tekemisiin. Keskustellen he hahmottavat toiminnan suuntia ja rakenteita. Organisoituminen muuttuu ja järjestyy uudelleen keskustelu kerrallaan.
Muutosta ja muuttumista tutkinut Robert Marshak on jäsentänyt erilaisia keskustelujen tapoja, joilla voi hahmottaa erilaisia muuttumisia. Hän esittelee neljä metaforaa, joiden kautta voi tunnistaa millaisesta muuttumisesta puhutaan. Ensimmäisen metaforan hän nimeää korjaamiseksi. Siitä puhuttaessa ajatellaan muuttumista luonteeltaan vanhan palauttamisena. Korvataan jokin osa tai asia, jotta asiat korjautuvat ennalleen.
Muuttumista voi kuvata myös metaforalla rakentaminen tai kehittäminen. Siitä puhutaan, kun halutaan kehittää olemassa olevaa paremmaksi, nopeammaksi ja isommaksi. Muuttuminen viittaa silloin olemassa olevan vaiheittaiseen parantamiseen kohti tiedossa olevaa uutta parempaa tilaa. Opetetaan ja kehitetään esimerkiksi matemaattista osaamista rakentaen aina edellisten taitojen päälle uutta.
Kolmantena metaforanan on siirtymä. Se kertoo yleensä, miten muuttumisessa jätetään jotain taakse ja astutaan johonkin uuteen vaiheeseen. Siirtymä on selkeä muutos jonka ajatellaan tapahtuvan esimerkiksi organisaatioiden fuusiossa tai uuden it-järjestelmän käyttöönotossa. Muuttumisesta keskusteleminen siirtymänä jumittaa dialogin helposti vanha-uusi-jänitteeksi.
Neljäntenä mahdollisuutena on puhua muuttumisesta uuden luomisen eli transformaation metaforalla. Se ohjaa huomion kohdistumaan jonkin uuden syntymiseen ja sen luomiin mahdollisuuksiin. Muuttuminen tarkoittaa silloin olemisen ja ajattelemisen tavan muutoksia, laadullisesti toisenlaisen ymmärryksen ja toiminnan syntymistä. Tällaisista ajattelu- ja toimintatapojen muuttumisista esitetään toiveita yhä useammin, mutta käytännössä puhe liittyy enemmän kolmeen edelliseen tapaan keskustella asioista.
Muuttumisen johtaminen voisi olla kaikkien näiden erilaisten kertomusten kuulemista, kollektiivista kertomista ja koordinoimista suhteessa toisiinsa. Sen näkemistä, mikä muuttuu ja mikä toistuu sekä miten ja millaisilla seurauksilla. Puhumalla monimuotoisesti muuttumisesta voitaisiin usein välttää muutosprosessien jumit – saavuttaa ymmärrystä ja ohjattavuutta toimintakulttuurien muuttumiseen.
Muuttumisesta puhumalla ja sitä tutkimalla organisaatiot voivat vahvistaa kykyjään elää jatkuvassa uudelleen organisoitumisen tilassa, hyödyntäen muutoksien luomaa energiaa.