Julkaisija: ← Blogi

Hubia elämään

Millaiset tilat saavat ihmisten energiat nousemaan, uudet aivo- ja ihmiskytkennät syntymään, uudet unelmat kuplimaan ja toteutumaan? Tätä pohdin, kun kilometrit näyttävät hyvinkin pian uusia pyöreitä lukemia ja kokemus paitsi tuo syvyyttä omaan tekemiseen myös välilä painaa ja jumittaa.

Yksi omista unelmistani on tämä: Aion päästä elämässäni nextille levelille – tähtään kohti hilpeää anarkistimummoutta. Saatan päästä siihen jo konsultinkaapuni alla, mutta viimeistään elämän väljemmällä osastolla. Tämä on tavoite, johon ei voi päästä yksin.

Onneksi minulla on auttajia, joiden kanssa syntyy haavetta mahdollistavia tiloja. Apulaisryhmä numero 1 ovat pian 2-vuotiaat lapsenlapseni, joilta saan valtavasti positiivista ja välitöntä palautetta kaikesta vähänkin hilpeyteen ja anarkistisuuteen viittaavasta. Toinen apulaiskategoria ovat muutamat kollegani, joiden kanssa muun muassa automatkailu on silkkaa anarkiailotulitusta, jolla on vähän, mutta merkittävää yhteyttä myös reaaliarkeen. Kolmas hupia inspiroiva viiteryhmä on vasta muodostunut: Learning Hub – yhteensä 7 yrityksen muodostama oppimisesta jatkuvasti innostuva yhteisö.

Hubin ensimmäinen yhteinen kokoontuminen pidettiin kolme viikkoa sitten, ja aloitusringissä oli kupliva tunnelma. Hetkellä, jolloin muita kuunneltuani oli minun vuoroni ihan omin sanoin kertoa, kuka olen, mistä tulen ja minne menossa, suustani luiskahti tilanteen provosoimana tuo alussa mainitsemani tavoite. Vastaanotto tuolle karkuteille lähteneelle haaveelleni oli suorastaan pelottavan ja riemukkaan kannustava. Koepallo otettiin ahneesti kopiksi – ei kai tässä nyt sitten auta…

Erityishuomion arvoista tässä on se, että Hubin kodiksi on alettu rakentaa meidän humapilaisten entistä kotipesää Jyväskylässä. Siis meidän vakavasti otettavien konsulttien ja softakehittäjien rauhallista ja totta puhuen normipäivänä melkoisen avaraa (konsultti etsii toista, joka on Helsingissä, Porissa, Kuopiossa….) tilaa, jossa omat ajatukset helposti lähtevät kiertämään kehää. Yhtäkkiä tilassa on puheensorinaa, naurua, energistä bisneskehittelyä – jopa kaikesta uteliaita taaperoita hubilaisten äitien jaloissa.

Vietän paljon työaikaa paitsi matkustaen asiakkaiden luona myös kotitoimistolla keskittymistä vaativissa töissä. Nyt huomaan tekeväni yhä kerkeämmin valinnan tulla toimistolle tekemään töitäni altistuakseni vuorovaikutukselle tässä uudessa yhteisössä. Uudet ihmiset kutsuvat minussa esiin uteliaisuutta, uusien mahdollisuuksien näkemistä ja uudenlaista tapaa puhua ja ajatella. Voin kokeilla uutta roolia, joka mahdollistaa jostain vanhasta luopumisen ja vielä tuntemattoman kokeilemisen. Huonekalujen ja värien vaihtumisen ja huoneiden raikkaan nimeämisen myötä myös suhteet niissä työskenteleviin ihmisiin uudistuvat ja synnyttävät ennenkokemattomia keskusteluja.

Inspiroiva tila uudistumiselle ei ole vain järkevästi tarvittavien toimintojen mukaan laadittu. Järkevyyden lisäksi inspiroituminen vaatii mahdollisuutta kokea, olla ja tehdä yhdessä. Onnekkaat sattumukset tuottavat kokemuksen ja elämyksen kautta uutta ymmärrystä ja ideat saavat isomman merkityksen – uuden tiedon muodostuminen on syvällisempää, jaetumpaa ja vaikuttavampaa. Sellainen prosessi tekee yhteisöstä ja organisaatiosta elinvoimaisen.

Miten sinä olet rakentamassa työhösi ja elämääsi hubeja, joissa uusi, raikas ja ennennäkemätön saa tilaa syntyä?

Ota yhteyttä