Julkaisija: ← Blogi

Yhdessä ajattelu on työtä – keskustelun laatu synnyttää tuottavuutta

Organisaatioelämän arjessa kuuluu paljon puhetta palavereiden vähentämisestä, aikaikkunoiden tiukentamisesta ja ajattelutyön minimoimisesta. Vallalla on ajattelutapa, jonka mukaan tahtia tiukentamalla ja kohtaamisia vähentämällä tuottavuus automaattisesti syntyy. Kiristämällä ei kuitenkaan saada aikaan laatua tai parempia lopputuloksia. Taika on sen sijaan yhteistyösuhteisiin sekä keskusteluiden laatuun ja tapoihin panostamisessa. Näiden avulla saamme kaikkien osaamisen ja ajattelun käyttöön tukemaan yhteistä tekemistä.

Ajattelutyö

Kun teemme ajattelutyötä monenlaisissa ajatteluympäristöissä, samanaikaisissa palavereissa ja eriaikaisen ajattelun paikoissa, tärkeäksi tuottavuuden varmistajaksi tulee jokaisen organisaation ajattelijan kokemuksen leppoistaminen. Meidän tuleekin luoda yhteistyösuhteita, jossa erilaisilla tulokulmilla ja osaamisilla on oma paikkansa. Samalla on tärkeää rakentaa tunnekokemusilmasto, joka mahdollistaa tutkivan puheen ja jokaisen kollegan arvostetuksi tulemisen. Tämä lisää ryhmään empatiaa, kuuntelukykyä, arvostuksen kokemusta ja myös vaikuttuvaa toisten ajatuksista oppimista.

Näihin osaamisiin viitaten voidaan puhua how-osaamisesta. Fokus siirtyy enemmän minä-ajattelusta me-ajatteluun. Kuinka monessa organisaatiossa mitataan tai palkitaan yhteistyösuhteiden tai keskustelujen moninäkökulmaisuutta ja laatua? Voisi olla syytä, ja se on mahdollista.

Humap on mukana digitaalisen ajan palvelumuotoilun kaksivuotisessa USCO-tutkimushankkeessa yhdessä monen suomalaisen ja monikansallisen organisaation kanssa. Pysähdyimme tuolla joukolla taannoin Digiajan johtamisajattelun äärelle. Upeina haastajina ryhmällemme toimivat Kirsi Heikkilä-Tammi Tampereen yliopistosta sekä Merja Fischer Stariasta. Molemmat ovat väitelleet organisaation johtamisesta sekä yhteistyön, oppimisen ja yhteiskehittelyn vaikutuksesta tuottavuuteen, lopputuloksiin tai rahatulokseen omista näkökulmistaan.

Muutama sana ajatuksen tasolla jäi tekemään hyvää häiriötä mieleeni, koska olen oman työni kautta melko samoilla linjoilla. Mitä nämä tarkoittavat sinulle omassa organisaatiossasi?

  • Teknoimu – työnimun kaltainen kokemus teknologiasta ajattelupaikkana. Sille tyypillistä on uppoutuminen, elävä keskustelu, samanlainen kokemus läsnäolosta ja eteenpäinvievästä hyödyllisestä keskustelusta kuin kasvokkainkin. Kyllä, se on mahdollista.
  • Palautumiskyvykkyys, jonka on oltava kaikkien toimintatapana. Palautumiskyvykkyys on tietoisuutta siitä, mikä kuormittaa tai palauttaa kesken työpäivän. Resilienssi on sekä yksilön, että organisaation työtä – joustavuuspati, jota pystyy vahvistamaan.
  • Oivallusasenne – organisaationkulttuurin henki tai suhtautumistapa. On tärkeää vahvistaa moniäänisyyttä, ei aina samanmielisyyttä. Ratkaisukeskeisyys ei tarkoita tämän päivän työssä sitä, että pyritään konsensukseen. Arvostava, tutkiva asenne ja työtapa kollegan ajatuksiin rakentaa varmimmin useasta suunnasta katsomista ja adaptiivisuutta.
  • Energiajalanjälki –  Miten tulla tietoiseksi omasta tavasta jutella ja vaikuttaa työyhteisön tai verkoston ajattelun resonointiin – tuottavalla tai jumittavalla tavalla?
  • Väljyys – ajattelua ei voi pakottaa. Tuottava keskustelu tarvitsee aikaa ja pysähtymistä, jopa hiljaisia hetkiä. Ihmismieli vaeltaa silloin tutkimaan omia näkökulmiaan– liittyäkseen sitten keskusteluun ajatuksen tai idean kanssa.
  • Laatuyhteydet, suhteet – itse olen mielessäni lanseerannut sanan “halausasiakkaat”. Se on mittari omana itsenä olemisesta, keskusteluyhteyden auki pitämisestä ja aidosti keskustelusta, jolla yleensä syntyy hyödyllisiä asioita. Fisherin väitöskirjassa kaiken ytimenä on tunne-energia. Hän teki ison löydöksen siihen, että työtavoilla ja yhteistyösuhteisiin panostamalla vaikututetaan tuottavuuteen ja muun muassa yrityksen rahatulokseen.

Tunne-energia

Kuva: Fischer & Vainio 2014.

Turun yliopiston professori Markku Wilenius tiivisti  muutamia timangeja tuottavuusperiaatteita uudenlaisten organisaatiosysteemien toiminnassa (Mandatum Life -lehti 15.12.2016).

Tuottavissa tulevaisuuden yksiköissä on parempaa yhteistyötä ja viestintää, ilman hierarkioita. Valtarakenteet muutetaan suhteiden johtamiseksi ja kytkentäpalveluiksi. Esimieshän auttaa muita onnistumaan. Työn – ja työssä – uudistuminen on kaikkien hommaa.

Polkaistaan uusi vuosi tuottavasti käyntiin!

Ota yhteyttä

Tervetuloa Tuottavuutta yhteistyöstä -brunssillemme 2.5.

Ilmoittaudu mukaan brunssille Helsinkiin, Turkuun, Tampereelle ja Jyväskylään 2.5. klo 9–11

Organisaatio

Nimi

Puhelinnumero

Sähköposti