Julkaisija: ← Blogi

Mitä valmentavan johtamisen jälkeen?

Olin hiljattain lyhyellä sapatilla. Nyt katselen työelämää levännein ajatuksin. Työhön palatessani yritin kiteyttää uskomuksiani tulevaisuuden johtamisesta ja työelämästä yleensä. Sain luotua muutaman uskomuksen paperille:

  1. Muutokset, kompleksisuus, epävarmuus ja erilaiset näkökulmat tulevat lisääntymään entisestään.
  2. Menestyksen edellytys näyttäisi olevan jatkuva kollektiivinen tolkun tekeminen ja uusiutuminen.
  3. Työn tekemisessä on yhä enemmän kysymys juuri yhteisestä tiedonmuodostuksesta; yhdessä ajattelusta, merkitysten ja suhteiden rakentamisesta, etsimisestä, löytämisestä, kokeilemisesta, jakamisesta ja innostumisesta.
  4. Johtaminen ei ole enää pomona olemista, lasten kasvattamista, kontrollointia tai ulkoista motivoimista. Työntekijät ovat aktiivisia aikuisia yhteistyökumppaneita, jotka haluavat kehittyä, tehdä merkityksellistä työtä ja seurata itse tuloksiaan.
  5. Johtajuus on tärkeä prosessi, josta kaikki kantavat vastuuta – vuorotellen tai tilanteen mukaan.
  6. Systeeminen organisaatioajattelu korvaa mekaanisen ja konemaisen lähestymistavan. Se päästää irti hierarkisen tietämisen, suunnittelun ja kontrollin illuusiosta ja pyrkii luomaan olosuhteet itse- ja yhdessäohjautumiselle. Se saa kaikkien aivot käyttöön.
  7. Suhteiden johtaminen korvaa yksilöjohtamisen. Tulevaisuudessa osaamista tärkeämpää saattavat olla työntekijöiden väliset suhteet. Suhteiden toimivuus ja luottamus vaikuttavat tulokseen, asiakaskokemukseen, sisäisiin prosesseihin, uusiutumiseen ja hyvinvointiin enemmän kuin yksilöt.

Mitä suhteiden johtaminen sitten on?

Menestyksen kannalta tärkeää on se, mitä ja miten työntekijät keskustelevat keskenään, ei se mitä esimies puhuu. Keskiössä ei ole enää esimies-alaissuhde vaan työntekijöiden väliset suhteet ja yhteistyön muodot. Esimiesten keskeinen tehtävä on kytkeä ihmisiä toisiinsa merkityksellisten asioiden äärelle. Kun kytkentä onnistuu asiantuntijat huolehtivat sisällöstä.

Suhteiden johtaminen tarkoittaa siis yhteisen tiedon muodostuksen johtamista. Sitä, että keskustelun kautta työntekijöille syntyy jatkuvasti uutta ymmärrystä kontekstin muuttumisesta, tavoitteista ja vaihtoehdoista. Vahvojen suhteiden kautta syntyy yhteisiä johtavia ajatuksia, joiden suunnassa työntekijät voivat tehdä arjen päätöksiä ja tekoja.

Käytännössä tämä tarkoittaa vähemmän edustuksellisia, muodollisesti johdettuja kokouksia ja enemmän merkityksellisiä keskusteluja juuri niiden kanssa, joita asia koskee ja joiden väliset suhteet ovat tärkeitä. Ryhmäkehityskeskustelut tulevat siis ykilökehityskeskusteluja tärkeämmäksi.

Suhteiden johtaminen edellyttää uutta osaamista myös esimiehiltä ja johtajilta. Esimiehet tarvitsevat näkemystä ajatella organisaatiota jatkuvasti muotoutuvana systeeminä ja johtajuutta enemmän prosessina kuin valta-asemana. Tämä tarkoittaa muun muassa sisäisen motivaation, ihmisten välisen dynamiikan, itseohjautuvuuden olosuhteiden ja jaetun johtajuuden prosessien ymmärrystä.

Taitoina se tarkoittaa erityisesti kysymisen, kuuntelemisen, kytkemisen ja arvostamisen taitoa ja kykyä muuttaa omaa roolia: puheeksiottamista ja rakentavaa vuorovaikutusosaamista, hyvien keskustelujen fasilitointia asiakastarpeiden äärellä.

Paras suhteiden johtamisen työkalu on kysymys, jonka avulla työntekijät rakentavat merkityksiä ja päättävät toimia annetuissa rajoissa ja auttavat toisiaan saavuttamaan tuloksia.

Onko siis valmentavan johtamisen seuraava taso suhteiden johtaminen?

Ota yhteyttä