Julkaisija: ← Blogi

Muutoksia Ankkalammessa?

Kesän lehtijuttuihin kuului tarinoita arjen pienistä muutoksista tai erikoisuuksista: hauki oli syönyt makkaran ja hellettä oli tulossa. Näin oli tänäkin kesänä, mutta näiden turvallisten pikkujuttujen rinnalla oli myös pari pysäyttävää pohdintaa isojen muutosten merkeistä.

Ensin Helsingin sanomissa kysyttiin, ’Onko maailma tullut hulluksi’, kun tapahtumat etenevät usein kaoottisesti, hirvittävän nopeasti ja ovat vaikeasti ennustettavia. Jutussaan toimittaja mietti, miten elämä on erilaista kuin ennen, kun rinnakkaisia totuuksia on loputtomasti. Ennen niin rauhalliseen yhden totuuden ankkalampeen on tullut muutoksia. Monien totuuksien maailmassa päätöksenteolta ja valinnoilta vaaditaan enemmän systeemistä ymmärrystä, kykyä hahmottaa, miten asiat kytkeytyvät toisiinsa.

Samasta teemasta jatkoi hieman myöhemmin päätoimittaja miettien, miten ’Elämme totuuden jälkeistä aikaa – tieto on kaikkien saatavilla, mutta sen vieroksumisesta on tullut hyve’.
Artikkeli haastoi meitä kaikkia panostamaan enemmän muutoksien ymmärtämiseen ja olemaan varuillaan liian helppojen totuuksien ja vastauksien hyväksymisessä. ’Yhä monimutkaisemmat tieteelliset kysymykset punoutuvat osaksi arkista yhteisten asioiden hoitoa – keinoälystä genetiikkaan, ilmastonmuutoksesta pandemioihin.’

Organisaatioiden muutoksissa eletään monin tavoin juttujen kertomaa todellisuutta. Olemme hyvin riippuvaisia ja verkottuneita arjen toiminnassa sekä toisiimme että tapahtumiin maailmalla. Pienetkin muutokset voivat vaikuttaa meihin nopeasti.

Tätä muutosnopeutta havainnollistaa vanha ranskalainen arvoitus, joka kuvaa ankkalammen muutosta. Kuvittele ankkalampea, jossa kasvaa vain muutama lumme. Ajattele, että lumpeet kasvavat kaksinkertaisiksi joka päivä. Ankkalampi kasvaa tällä muutosvauhdilla umpeen 30 päivän aikana. Mieti sitten, milloin ajattelet, että puolet ankkalammesta on lumpeiden peitossa?

Vastaus saattaa äkkiseltään jonkun yllättääkin, lampi on puoliksi ummessa vasta 29. päivänä, eli vain päivää ennen kuin koko ankkalampi on lumpeiden vallassa. Muutoksen näkyvyyden nopeus kasvaa huimaksi, koska puolessavälissä muutosaikaa, 15. päivän kohdalla, lammesta oli peitossa vain 0,0025 %. Toisin sanoen muutos oli tuskin havaittava, vaikka puolet muutosajasta oli jo käytetty.

Tällaista muutosta kutsutaan eksponentaaliseksi. Muutoksen kiihtyminen johtuu siis eksponentiaalisen kasvun kertautumiseen perustuvasta luonteesta. Vaikka kasvun tahti olisi vakio, määrällinen kasvu on kiihtyvä. Eksponentaalinen kasvu tekee ymmärrettäväksi, miten näennäisesti pienestä ankkalammen muutoksesta voi äkkiä tulla suuri ilmiö.

Organisaatiotyössä tällainen systeeminen näkökulma kehottaa olemaan herkkänä pienille muutoksille ja lisäämään tietoisuutta ja ymmärrystä siitä, mitä tapahtuu. Usein pieneen tarttuminen voi olla viisasta, voi luoda sekä edellytyksiä myönteisen kasvun olosuhteiden syntymiselle että pysäyttää asiat ennen kuin on 29. päivä. Päätöksenteko voisi silloin perustua systeemin ominaisuuksien tunnistamiselle eikä vain trendeille tai perinteelle. Ankkalammetkin ovat systeemejä, jotka voivat nopeasti muuttua.

Ota yhteyttä