Julkaisija: ← Blogi

Tehtäisiinkö yhdessä etä-läsnä-vallankumous

 

Tänään asettelen työpisteeni iltapäivän palavereiden jatkoksi VR:n vaunuun matkalle Helsingistä Vaasaan. Vilkuilen toiveikkaana, näkyykö junassa muita tuttuja raiteiden kuluttajia, joista saisin rupatteluseuraa. Kun ei, heitän läppärin auki ja käyn iltavuoroon.

Tässä hetkessä taitaa olla läsnä yksi työni suola, mietin. Nautin etätyöstä. Samaan aikaan olen luonteeltani ehdoton läsnätyöntekijä. Olen läsnä, haluan olla, itselleni ja kollegoilleni. Saan kuitenkin vaihtaa maisemaa usein ja olla läsnä useammille: eri tavoilla, eri etäisyyksien päästä. Läsnäolo ei katso kilometrejä ystävyyssuhteissa, miksi se sitten vaikuttaisi työelämäänkään niin paljoa.

Käännetäänpä hieman ajatusmaailmaa. On etuoikeus aloittaa aamu aamiaisella kotityöpöydän ääressä tai aamiaisella jonkun vertaisen kanssa työasioita päivittäen. Toisaalla työskentelevän toverin kanssa aamukahvilla saadaan usein ratkottua monia työhön liittyviä haasteita, vaikkei samassa organisaatiossa työskenneltäisikään. Uudet näkökulmat avartavat. Toisinaan päivä taas lähtee rullaamaan läsnäololla Connect-palavereissa. Harmaana aamuna voi keittää kupin kahvia ja kutsua kollegan virtuaalikahvipaussille virtuaalikasvotusten tai chatin päähän.

No, ja välillähän alkaa sitten toki tympiäkin. Seinät kaatuvat päälle, kodin hiljaisuus ahdistaa ja radiosta ei saa kaveria. Tällöin voi suunnata toimistolle hakemaan kollegakanssakäymistä.

Muutamien ympäriltäni tulleiden kummastelujen jälkeen: ”Kuinka sä viitsit tehdä töitä kotoa käsin?” tai ”Etkö sä kyllästy tohon reissaamiseen ja yksin tekemiseen?” voin todeta mietintäni tuloksen. Kyllästyn. Ja sitten toisina päivinä innostun niin pirusti. Mutta näin varmaan kävisi ”yhden toimiston elämässäkin”.

Olenkin alkanut uskoa, että työpaikka on oikeastaan asiantuntijatyössä ennen muuta mielentila. Ja jokainen meistä on mielentilansa paras asiantuntija.

En ole vielä mikään mielentilaprofessionaali tai etätyöopastaja. Työajan ja -paikan joustot ovat kuitenkin saaneet minut ymmärtämään jotakin hienoa tehokkuudesta, motivaatiosta ja yhteistyön merkityksestä. Ymmärrän toki, että kaikissa töissä tämä ei toki ole mahdollista, eikä etätyön mahdollisuuksia varmasti osata tai uskalleta kaikkialla hyödyntää. Etäältä suoritettava läsnätyöni vaatii toki myös kollegoilta veronsa, mutta onneksi joka päivälle tuntuu löytyvän juttukavereita.

…Ai missäkö (etä)läsnätyöläinen sitten työsti blogikirjoituksensa? Illan ratoksi lenkillä päätä tyhjennellessään. Otin lyhyemmän reitin kotiin, ettei ajatus karkaisi…

Millaisissa oloissa sinä työskentelet parhaalla tavalla? Kuulisin mielelläni sinun etätyövinkkisi – pahan päivän varalle.

Ota yhteyttä