Julkaisija: ← Blogi

Työelämän myyttejä ravistelemassa

Tammikuussa 2016 alkaa YLEllä ohjelmasarja, jossa sukelletaan työelämää koskeviin myytteihin ja toistettuihin hokemiin. Tavoitteena on herättää keskustelua ja kannustaa  suomalaisia työpaikkoja rakentamaan uudistuvia työkulttuureja ja menestyviä, yhteisöllisiä ajattelupaikkoja, joissa voi syntyä kokemus onnistumisesta ja menestymisestä.

Myytit, joista jaksoissa keskustellaan arjen tarinapätkien siivittämänä:

  1. Mamut vievät meiltä työpaikat
  2. Suomessa työllä ei saa rikastua
  3. Suomalainen ei osaa palvella
  4. Yli 50-vuotiaat eivät saa työtä
  5. Suomalainen ei osaa myydä
  6. Yritysten ahneus tekee työttömiä
  7. Suomalainen on ahkera työntekijä
  8. Suomessa ei kannata valmistaa mitään

Myytti, johon olen väistämättä monipaikkaisen työn ja työhyvinvointikonsultoinnin parissa törmännyt on suomalainen on ahkera työntekijä. Mikä siinä onkin, että työtämme mitataan edelleen pääosin määrällä, vähemmän tarkasti laadulla. Samankin työntekijän kohdalla voi työn tuottavuudessa olla kuitenkin satakertaisia eroja, mitä päivän aikana saa aikaiseksi.

Toinen pohdinnan paikka itselle on ollut, että työtä tarkastellaan edelleen yksilön näkökulmasta. Työ kun nykyään on enimmäkseen ajattelutyötä ja tapahtuu yhteistyösuhteissa.

Jos työ tapahtuu suhteissa, keskiöön nousee inhimillisten osaamisten ja vuorovaikutuksen taidot. Taitomme kysyä, pyytää apua, kuunnella ja jutella ratkaisukeskeisesti.

Luin pari kuukautta sitten Pirjo Ståhlen artikkelin: Itseohjautumisen dynamiikka – systeemiajattelu kehitysprosessien ymmärtämisen perustana. Ståhle nostaa esiin nopeasti muuttuvissa ja ennakoimattomissa toimintaympäristöissä tarvittavan yhteisöllisen kehittymisvalmiuden sekä ryhmän kyvyn radikaaleihin uudistuksiin. Hänen mukaansa itseorganisoituminen voi tapahtua vain systeemeissä, jotka kykenevät olemaan kaukana tasapainosta.

Ståhle avaa tulokulmia siitä, millaiset periaatteet synnyttävät organisaatiossa uudistumista eli moniäänisyyden huomaamista, tunnustamista ja valinnanpaikkoja:

  1. Ihmisten täytyy kohdata toisensa samalla tasolla. Erilaiset roolit tuottavat helposti positiointia ja valta-asetelmia.
  2. Vuorovaikutukselle elintärkeää on molemminpuolinen luottamus ja tunnustettu riippuvuussuhde.
  3. Kommunikointi on edellytys systeemin toiminnalle, koska vain kommunikointi tuottaa toimintaa.
  4. Informaatio, joka ei muuta systeemin tilaa, on merkityksetöntä.
  5. Jos kehittäjät vaihtavat informaatiota, mutta eivät vaikutu toistensa puheenvuoroista, tieto ei vie kehitystä eteenpäin.
  6. Se, millaiseen keskusteluun systeemi kykenee, määrittää samalla systeemin mahdollisuudet uudistumiseen.
  7. Kun pyritään saamaan systeemin potentiaali käyttöön, on kiinnitettävä huomio kommunikaation valtarakenteisiin.

Uudistuminen on aina merkityksen rakentamista ja uudenlaisten valintojen tekemistä.

Haluaisin itse olla rakentamassa uutta hokemaa: Suomalainen työntekijä energisoi itseään ja kollegaa olemalla läsnä ja rakentamalla uudistavia keskusteluita ja tarinoita. Se taitaa olla jokaisen vastuulla.

Lisätietoja alkavasta ohjelmasarjasta saat täältä.

Yle ja yhteistyökumppanit haluavat haastaa suomalaiset miettimään omaa identiteettiämme työn kautta ja kertomaan rakentavia tarinoita suomalaisesta työstä ja sen merkityksestä.

– Työelämä 2020

Humap toimii yhtenä Työelämä 2020 yhteistyökumppanina haastamassa ja rikastamassa keskustelua. Pysy kuulolla.

Ota yhteyttä