Julkaisija: ← Blogi

Unelmien työkulttuuri – rohkeita tavoitteita, uusia ajatuksia

Olemme kuluvan vuoden kyselleet, keskustelleet ja tutkineet, mitä on unelmien työkulttuuri. Keskustelut asiakkaiden kanssa ovat luoneet uusia kulmia ja hienoja tarinoita kulttuurin rakentamisen merkittävyydestä.

Kesä on unelmoinnin aikaa, minkä opin aikoinaan suorapuheiselta esimieheltäni. Työskentelin henkilöstöpäällikkönä ja organisaatiossa elettiin haastavia aikoja. Tuolloin esimieheni kysyi: ”Soikkanen, mitä teemme – kesällä ihmiset ottavat kossupullon, ongen, katselevat pilviä ja unelmoivat, mitä he haluavat tehdä isona?”

Vahva kulttuuri syntyy uusista ajatuksista ja rohkeista toimintaa tuottavista unelmista. Vaikuttavaan esimerkkiin olen tutustunut poikani harrastuksen kautta nyt kuuden vuoden ajan. En ole tavannut organisaatiota, jossa resurssien ja tuloksien suhde olisi niin suuri. 48 metrin mäellä Grankulla IFK Alpine on valittu 13 kertaa peräkkäin Suomen parhaaksi alppihiihtoseuraksi.

Suomalaisessa hiihtourheilussa eli pitkään hokemana, ettei Suomi menesty alppilajeissa. Tuon totuuden käänsi Kalle Palanderin isä Jouni Palander. Hän toi pujotteluun suomalaisen pitkänmatkan hiihdon harjoittelun ja loi uuden totuuden, jonka mukaan alppihiihtäjät tehdään kesällä. Voittaja on se, joka jaksaa polkea loppuloivalla.

Martin Littlen ajatusten mukaisesti kulttuuri syntyy kohtaamisissa keskustelu keskustelulta. Kulttuuri luo uskalluksen toimia ja epäonnistuneetkin kokeilut uppoavat rohkeaan toiminnan virtaan. Myös Kauniaisissa kulttuurin ainutlaatuisuuden voi tunnistaa joissakin kohtaamisissa.

Laskettelussa kapulahisseissä voi jutella uusien tuttavuuksien kanssa. Taannoin satuin tapaamaan poikani seurakaverin isoisän, joka kertoi lopettaneensa juuri hiihdon opettamisen täytettyään 70 vuotta. Muistettuani hänen nimensä, tunnistin hänen olleen moninkertainen Suomen mestari.

Kauden lopuksi valmentajat lähettivät arvioinnin, jossa kysyttiin oliko lasta huomioitu harjoituksissa. Mietittyäni tuntui, että omalla kohdallamme kysymyksen jatko olisi ollut tärkeämpi.

Vilkkaita kavereita, jotka tulevat iholle, ja joilla on aina monta kysymystä ja ajatusta kerrottavana on vaikea olla huomioimatta. Merkittävää on se, kuinka paljon plussaa ja miinusta tällaisesta aktiivisuudesta saa. Verrattuna kokeiltuihin aiempiin lajeihin plussa määrä on ollut selvästi isompi. Tällaiseen olemiseen suhtautuminen tuntuu olevan haaste isommillekin instituutioille, miten suhtautua kovin toiminnallisiin lapsiin, erityisesti poikiin.

GrIFK Alpinella on yli 900 hiihtokoululaista ja useita maajoukkuehiihtäjiä, kärjessä Marcus Sandell. Oltuaan pitkään Suomen paras seura, se onkin asettanut uudeksi tavoitteeksi luoda maailman parhaimman hiihto-opetuksen ja valmennuksen putken.

Hauskinta tekemisessä on, ettei tärkein tulos ole kisatavoitteiden saavuttaminen. Harjoittelu ja kilpailu näet tuottaa perheiden, lasten, nuorten ja isovanhempien hauskaa yhdessä oloa. Niin paljon että joskus miettii yksittäisten kysymysten käänteentekevyyttä. Kuusi vuotta sitten olimme Kauniaisten mäessä hiihtokoulussa. Kahvilan seinällä oli ilmoitus koelaskusta laskettelujoukkueeseen. Kysyin pojalta, mikäli hän haluaisi osallistua koelaskuun. Tuon kysymyksen seurauksena ajamme talvisin lähes joka ilta Helsingin keskustasta Kauniaisiin tai Nuuksioon.

Tipsejä kesään:

  • avaa Unelmien Työkulttuurin kyselymme ja unelmoi, minkälainen voisi olla sinun organisaatiosi kulttuuri parhaimmillaan
  • jos haluat keskustella Unelmien Työkulttuurista vastaa kyselyymme tästä
  • käy katsomassa Kauniaisten mäkeä, jossa mahdollisesti on tulevaisuudessa maailman paras laskettelun opetus ja valmennus
  • nauti kesästä