Julkaisija: ← Blogi

Mitä yhteistä on koiranpennulla ja Business Coachingilla?

Sain pääsiäisenä mitä ihanimman koiranpennun. Pennun kasvaessa ja arjen rutiinien alettua, pentu osoitti myös osaavansa temppuilla ruuan kanssa, vetää remmistä, repiä sukkia ja purra. Nyt pitäisi siis aloittaa pennun koulutus hyvin käyttäytyväksi kaupunkikoiraksi. Kirjastoon siis!

Luettuani koirakirjoja, hämmästyin kuinka paljon koiran koulutus muistuttaa coachingia ja valmentavaa johtajuutta. Olin vaikuttunut siitä, että tämän päivän koirien koulutuksessa korostetaan hyvän käytöksen vahvistamista käskyttämisen sijaan. Koiralle on turha huutaa, jos se on syönyt eteisen mattoon reiän, ensinnäkin koira ei näe huutamisen ja maton syömisen yhteyttä, ja toisekseen koira ei ymmärrä ihmisten kieltä vaikka kuinka selittäisit. Sen sijaan, kun huomaat koiran toimivan toivotusti, kehu sitä hyvästä toiminnasta. Eleet, ilmeet, äänensävy, rapsutukset ja makupalat toimivat palkkioina.

Koiraa ei kuitenkaan kouluteta pelkällä myönteisen vahvistamisella, vaan sille pitää luoda raamit, rajat ja tavat joita noudatetaan. Johdonmukaiset rajat, rutiinit ja toimintatavat luovat turvaa ja pohjaa muuttuviinkin tilanteisiin. Aivan kuten työpaikoillakin: menestys ei tule pelkästään positiivisella energialla ja hyvän vahvistamisella, vaan tarvitsemme myös toimintaa tukevia rakenteita. Jos toimenkuva on sekava, johtaminen epäjohdonmukaista ja strategia etäinen, pelkät makupalat eivät riitä.

One Mind Dogs on suomalainen koirien koulutusmetodi, joka tekee parhaillaan nopeaa kansainvälistä kasvua. One Mind Dogs -metodissa koiralle kommunikoidaan kehonkielellä, verbaalin käskyttämisen sijaan. Kouluttajat ympäri maailmaa ovat huomanneet, että kehonkieltä käyttämällä koirat oppivat nopeammin ja noudattavat ohjeita paremmin. Kehonkieli on universaali kieli, niin koirilla kuin ihmisilläkin.

Kumpaa me ihmiset ymmärrämme paremmin, sanoja vai eleitä ja ilmeitä? Miten viestini perillemenoon vaikuttaa se, millainen on ryhtini ja kasvojeni ilmeet? Etenkin työpaikkojen muutostilanteissa henkilöstö seuraa johtajien ja esimiesten liikkeitä, eleitä ja ilmeitä saadakseen suuntaa toiminnalleen ja vahvistusta annettuihin viesteihin, puoleen tai toiseen. Johdonmukaisuus ja aitous ovat avainsanoja tässäkin.

Onko peli menetetty jos koiraa ei saada jo pentuna oppimaan tai jos se oppii vääriä asioita? Voiko vanha koira oppia uusia temppuja? Kannattaako työpaikkojen yli viisikymppisiä kouluttaa saatikka palkata? Aivotutkimusten mukaan ihminen oppii uutta koko elämänsä ajan, ja iän karttuessa aivoja pystytään käyttämään hyödyksi taloudellisemmalla tavalla, tietoja yhdistelemällä ja vuorovaikutuksessa muiden kanssa.

Uuden oppiminen vaatii ponnisteluja ja sen pitää olla välillä vaikeaakin, niin koirilla kuin meillä ihmisilläkin. Muuten tylsistymme. Vanha koira oppii uusia temppuja, vaikka vanhoista onkin hankala, ellei mahdotonta poisoppia. Uusia temppuja voi kuitenkin aina oppia vanhojen päälle.

On tärkeää muistaa myös leikki ja hassuttelu, vaikean asian tekemisen ja uuden oppimisen lomassa. Iloinen yhdessäolo ja kommelluksille nauraminen luo yhteenkuuluvuutta, huumori keventää arkea ja kantaa läpi vastoinkäymisten. Niin koira- kuin organisaatioelämässäkin.

Nyt pitää lopetella tämän blogin kirjoittaminen, sillä eteisen matto saa näköjään kyytiä… tässä tiimissä ei olla vielä täysin päästy sopimukseen toimintaamme ohjaavista periaatteista. Tiimin luottamus, arvostus ja hauskanpito on jo hyvällä mallilla, raameja ja toimintamalleja vielä haetaan.