Julkaisija: ← Blogi

Arjen makuista johtoryhmän kehittämistä

Väitöskirjatutkimukseni viimeistelyvaihde on nyt laitettu silmään ja tunnelin päässä näkyy valoa. Olen saattanut yhdeksän kuukautta kestäneen johtoryhmän kehittämisprosessin päätökseen. Nyt ihmettelen oppeja ja vaikutuksia.

Itselleni isoin yllätys on ollut se, miten pienellä saa suurta aikaiseksi. Koko prosessista on tehnyt mielenkiintoisen se, että emme ole irrottaneet käyttöömme yhtäkään kehittämispäivää tai valmennusta, vaan kaikki interventiot on tehty osana kuukausittaisia johtoryhmäkokouksia 30 minuutin tai tunnin pätkissä. Koko päivän kestäviin sessioihin tottuneena tämä aiheutti paitsi päänraapimista, myös mukavan haasteen: kun ei voi heittää kaikkia kortteja pöydälle, mikä on se vaikuttava yksi kysymys tai työskentely, jonka johtoryhmälle näissä lyhyissä sessioissa tarjoilee?

Sen lisäksi, että kehittämisprosessin tavoitteena on ollut kehittää johtoryhmän vuorovaikutusta ylipäätään, tavoitteena on ollut johtoryhmän jäsenten vuorovaikutusosaamisen kehittäminen. Yhtenä viitekehyksenä vuorovaikutusosaamisen jäsentämisessä sekä johtoryhmätyön kehittämisessä olen käyttänyt CMM-teoriaa, joka on suomeksi kääntynyt merkitysten yhteensovittamisen teoriaksi (Coordinated Management of Meaning). Tämän praktisen teorian yhtenä perusolettamuksena on se, että ihmisten kanssakäymisessä nousee aina useita merkityksiä ja tarinoita, joista emme aina itsekään ole välttämättä tietoisia.

Mitä paremmin pystymme tekemään kytköksiä ja näkemään vaikutussuhteita oman toimintamme ja organisaatiokulttuurin välillä, sitä paremmin osaamme koordinoida vuorovaikutustamme. Johtoryhmätyön kehittämisessä tämä on tarkoittanut esimerkiksi sitä, että siirrytään yksilöiden ominaisuuksien ja persoonallisuuksien osoittelusta ymmärtämään sitä, miten ryhmän toiminta on vuorovaikutuksessa syntynyttä ja siinä muuttuvaa. Tällöin on tärkeää tunnistaa, miten itse vaikuttaa ryhmän toimintaan: minkälaista johtoryhmän kulttuuria itse kukin on rakentamassa ja mitkä asiat vaikuttavat omaan toimintaan?

Esimerkiksi väitöskirjatutkimuksessani kuvailin johtoryhmälle heidän vuorovaikutustaan sekä videon että tekstin avulla. Tämän pohjalta keskustelimme siitä, miten se mitä ja miten puhutaan rakentaa identiteettiä, vuorovaikutussuhteita ja organisaatiokulttuuria. Ja toisaalta, miten johtoryhmän väliset suhteet ja organisaatiokulttuuri heijastelee johtoryhmän keskusteluissa. Tämä kysymys oli itse asiassa läsnä koko prosessin ajan, ja osaltaan auttoi johtoryhmän jäseniä tulemaan tietoisemmaksi sekä omasta että muiden vuorovaikutuksesta ja myös toimimaan toisella tavalla.

Tutkijakonsulttina toimiminen on tarjonnut minulle uusia ja mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Ensinnäkin olen kiitollinen tämän johtoryhmän antamasta luottamuksesta. Osallistuin johtoryhmän kokoustyöskentelyyn koko prosessin ajan, mikä antoi paljon materiaalia lyhyiden ja täsmällisten interventioiden tueksi. Kehittämistyö tapahtui ehkä enemmän kulisseissa kuin estradilla, lähellä arkea – tai pikemminkin osana sitä.

Julkaistu myös Humapin asiakaslehdessä syksyllä 2014.