Julkaisija: ← Blogi

Johtamisen ja kehittämisen yhteiskehittely

Organisaatiot kulkevat vauhdilla kohti entistä avoimempia yhteistyöverkostoja. Noin puolet suomalaisista organisaatioista on uudistanut rakenteitaan ja tuotteitaan kahden viimevuoden aikana. Katso uutinen täältä. Monissa organisaatioista työteon tavat, tuotteet ja ideat ovat kehittyneet entistä enemmän yhdessä asiakkaiden ja kumppaniverkostojen kanssa. Hajautuneempi ja arkea lähempänä oleva kehittäminen on lisännyt myös työntekijöiden hyvinvointi ja sitoutumista.

Kaksi pientä uutista kertoi osaltaan, miten työn tekemisen muutos etenee arjessa kohti verkostomaista ja parvimaista työskentelyä. Talouselämä uutisoi 95 prosentin pohjoismaisista CMO:ista uskovan, että vuonna 2020 tyypilliset projektitiimit koostuvat yhä enemmän organisaation ulkopuolisista jäsenistä, kuten asiakkaista, partnereista ja yhteisöistä. Artikkelin löydät täältä. Näin ollen projektitiimien rajat muuttuvat avoimemmiksi ja utuisemmiksi, mutta samalla herkemmin tilanteiden mukaan eläviksi. Toisaalta perinteisen johtamisen kannalta haastellisemmiksi.

”Herää koulu!” taas luki Ylen uutisessa joka kertoi opettaja Maarit Korhosen kokeiluista kehittää koulua. Uutisen pääset näkemään tästä. Korhonen kertoo, että suomalaisissa luokkahuoneissa eletään edelleen 300 vuotta vanhoja teollistumisen ajan ihanteita. ”Haluamme kasvattaa kouluissa ihmisiä, joilla on kaunis käsiala, laskutaito ja lojaaliutta auktoriteetteja kohtaan. Liikaa ei saa oppia eikä väärällä tavalla.” Korhonen on lähtenyt yhdessä oppilaiden kanssa kehittämään oppimista: he ovat muun muassa heittäneet oppilaiden kanssa pulpetit pois. Tilalle on tullut ketterämpi luokkatila, joka muuntuu tarpeiden mukaan ja jossa oppiminen tapahtuu vaihtelevissa yhteistyösuhteissa ja tilanteissa.

Millaisia merkityksiä johtamis- ja kehittämistyölle annetaan tässä uudella tavalla organisoituvassa työelämässä? Olen kuvannut sitä itse paljon siirtymisenä organisaation johtamisesta organisoitumisen johtamiseen. Siirtymisenä keskusjohtamisesta ja kehittämisestä kohti monissa kohtaamistilanteissa tapahtuvaa dialogin tukemista – niin asiakas-, kumppani-, asiantuntija- kuin kollegaverkostojen rajapinnoillakin.

Työn suunnittelemisen, toteuttamisen ja arvioinnin vastuut siirtyvät yhä enemmän johtajilta kollegasuhteisiin. Tämä myös energisoi ja motivoi kehittämään kollegojen välisen ajattelun laatua. Kaikki keskustelut kannattaa nähdä potentiaalisesti tärkeinä tulevaisuuden johtamistekoina, niissä ihmisten ajatukset ja toiminta koittavat löytää yhteistä suuntaa ja merkityksiä. Keskustelut ovat verkoston strategian rakentumisen paikkoja. On merkityksellistä miten ja mitä ihmiset puhuvat kollegoiden kanssa.

Johtaja-alaiskeskustelu oli ennen tärkeää, mutta nyt nuo keskustelut ovat turbulenssissa. Organisaation johtamisen kannalta tärkeät keskustelut siirtyvät kasvavassa määrin näihin rajapintoihin. Tämä lisää organisaation, ja usein johtajienkin, tuskaa, kun henkilövaltaa ja arvostusta siirtyy johtamistyöstä yhteiskehittelyyn. Mikä on minun roolini merkitys, miettii moni johtaja uudistusten keskellä. Olisiko siihen syytä useammin yhteiskehittelyssä luoda vastauksia, rakennella johtajuuden rooleja tilanteen mukaisesti.

Yhteiskehittelyllä lisätään organisaatioihin uudenlaista kollektiivista älykkyyttä. TNT:n toimitusjohtaja Tex Gunning kuvasi hyvin tällaista kollaboratiivisen johtamisen toteuttamista The Oxford Leadership Café tilaisuudessa Tukholmassa. “We have to get into collective leadership and move from an independent achiever structure and culture … to an interdependent collaborative structure and culture, led by collective and collaborative leadership … a culture where structures, processes and systems improve our ability to work across organizational and political boundaries and support and empower operations.Katso video tästä.

Yhteiskehittelyä helpottaa, jos ihmiset näkevät keskustelut viestien välittämisen sijaan paikkoina, joissa jatkuvasti yhdessä luodaan todellisuutta. Maailma on sellainen kuin sen kerromme olevan. Muki on puoliksi täysi tai tyhjä. Palavereissa se tarkoittaa että on yhtä tärkeää osata puhua tavasta tehdä yhteistyötä ja keskustella kuin päästä käsiksi itse asiasisältöön. Tapa toimia tekee asioista puoliksi tyhjiä tai täysiä.

Ota yhteyttä