Julkaisija: ← Blogi

Ketterä päätöksenteko ja pirulliset ongelmat

Pohdin usein asiakkaiden kanssa, miten osaisimme nähdä tulevaisuuden ratkaisut erilaisina kuin menneisyyden. Etteivät uudet valinnat johtaisi vanhoihin tilanteisiin. Näitä ratkaisuja on useinkin kiinnostavaa hahmottaa tunnistetun tilanteen luonteen ymmärtämisen kautta – onko kyseessä kesy vai pirullinen ongelma.

Kesyillä ongelmilla tarkoitetaan haasteita, joihin aina lopulta löytyy selkeä ratkaisu, ja vieläpä yhteisymmärrys siitä. Kesyn ongelman saa ratkaistua hyvien asiantuntijoiden voimin. Ne ovat luonteeltaan ymmärrettäviä ja johdonmukaisia – niillä on selkeät rajat. Silti kesy ei tarkoita helppoa. Shakkimestarin voittamiseenkin tarvitaan paljon osaamista, vaikka peliin on aina löydettävissä ratkaisu.

Pirulliset ongelmat ovat luonteeltaan toisenlaisia. Niihin ei löydy yhtä ratkaisua ja niiden rajoja on vaikea hahmottaa, sillä ne muuttuvat kokoajan. Ne ilmaantuvat työpöydälle aina vain uudelleen, vaikka olisit koettanut niitä useammankin kerran ratkaista.

Yhdessä eläminen ja lasten kasvattaminen ovat jatkuvasti muuttuvia haasteita, niin kuin myös yhteistyö organisaatioissa ja verkostoissa. Ratkeamisen sijaan tilanteet kehittyvät aina eteenpäin muuntuen uusiksi haasteiksi ja mahdollisuuksiksi.

Pirullisista ongelmista ei siis voi päästä eroon. Niiden kanssa kannattaa oppia elämään ketterästi ja innovatiivisesti. Näitä pirullisia ongelmia (wicked problems) on viimeaikoina tutkittukin paljon. Vaasan yliopistossa on ansiokkaasti hahmotettu monia tapoja, joiden avulla organisaatiossa voidaan tunnistaa, ymmärtää ja löytää työtapoja jatkuvasti muuttuviin tilanteisiin. Kirjassa Johtajana kaaoksen reunalla kuvataan ajattelutapoja ja välineitä, joilla voidaan ketterästi ja jatkuvasti rakentaa tulevaisuutta. Tässä tarvitaan uudenlaista asennetta ja taitoa liittyä tulevaisuusketterään dialogiin. Rohkeutta liikkua ja kokeilla ratkaisuja ilman tarkkaa suunnitelmaa. Ratkaisevaa on lopulta se, mitä oppitaan liikkeellä olevasta muutoksesta.

Liikkeenjohdon klassikko Tom Peters kuvasi 90-luvulla ketterää päätöksenteon strategiaa kirjassaan ’Liberation management’ ampumis-metaforan avulla: valmistaudu, ammu, tähtää. Perinteisessä organisaatiossa on yhä usein totuttu suunnitteluun noudattaen periaatetta, jossa ensin valmistaudutaan, sitten tähdätään ja lopuksi ammutaan. Petersin mukaan tämä näkyy kuitenkin organisaatiomaailmassa usein käytäntönä: valmistaudu, tähtää, tähtää, tähtää, tähtää….

Pirulliset ongelmat eivät ratkea tähtäämällä ennen laukaisua. Tähtääminen näet tulee mahdolliseksi vasta, kun olemme liikkeellä ja opimme näkemään, missä olemme ja miten sen pitäisi vaikuttaa toimintaamme.

Kaikkien työntekijöiden rooli muuttuu näin radikaalisti. Johtajakaan ei voi enää valvoa tähtäävätkö kaikki suunnitellusti ja samalla tavalla. Kun kaikki tapahtuu jatkuvassa liikkeessä, on johtajan varmistettava vain, että meneillään on liikettä ja oppimista, jotta voidaan yhdessä miettiä, mihin ollaan menossa. Ketterä päätöksenteko syntyy näin ollen kyvystä arvioida omaa toimintaa ja ympäristöä muutoksessa. Ketteryys on työtapa nähdä mitä tapahtuu, mitä se tarkoittaa ja mitä tehdään seuraavaksi.

Jatkuvan kokeilun kautta kehittyminen on tullut yhä tärkeämmäksi osaksi jokaisen organisaation arkea. Monen organisaation ihmisten käsivarsiin voisi tatuoida muodikkaan lauseen, joka koristaa Australian Grand Slam -tennisturnauksen voittajan Stanislas Wawrinkan kättä:

Yrittänyt? Epäonnistunut? Mitä väliä. Yritä uudestaan. Epäonnistu uudestaan. Epäonnistu paremmin.
-Samuel Becket

Lainaus kannustaa näkemään kaikki tilanteet kokeiluina, joista voi luoda tulevaisuuden kannalta hyödyllistä tietoa. Organisaatioiden tulee mukautua kompleksisuuteen, jos ne haluavat menestyä yhä ennakoimattomammassa ympäristössä. Organisaatioissa työskentelevien on entistä paremmin tunnistettava pirullisten ongelmien piirteitä niin, että oikean ratkaisun sijaan luodaan ratkaisuja joiden kanssa halutaan elää aina uudestaan.

Ehkä tärkein avain tähän pirullisuuden tunnistamiseen on ihmisten osallistaminen: sitouttaminen ketterään päätöksentekoon. Johtamisesta ja päätöksenteosta voi tulla iloinen oppimisen kehä, toiminnan suunnittelusta innovatiivinen ja jatkuva strateginen prosessi – ’syksyn’ kertakäyttöratkaisujen sijaan. Joka hetki voi luoda mahdollisuuksia oppia ymmärtämään sekä ongelman sisältöä että sen ratkaisuvaihtoehtoja entistä paremmin.

Ota yhteyttä