Julkaisija: ← Blogi

Oodi vastuulliselle vuorovaikutukselle

Tunnustan. Olen nettitekstien suurkuluttaja. Luen myös mitä omituisimpia keskustelupalstoja, ja useimmiten ärsyynnyn. Ärsyynnyn siitä, miten ihmiset kokevat oikeudekseen arvostella muita. Arvostelu menee yleensä sellaisiin mittapuihin, mitä voisi monessa tapauksessa kutsua kiusaamiseksi. Kun ei kehtaa sanoa kasvokkain, voi tuuletella verkon keskustelupalstoilla.

Miksi sitten luen verkkokeskusteluja? En oikeastaan tiedä itsekään. Ehkä nämä tekstit palauttavat minut osittain aina maanpinnalle, tai ehkä haen voimaa oman työni merkitykselle – että vielä on työsarkaa. Monesti mietin, että jos kaikki ymmärtäisivät, miten vaikutamme toisiimme ja vaikutumme toisistamme, voisi maailma olla parempi paikka. Yksinkertaisesti.

Elämme ja kehitymme ihmisinä vuorovaikutuksessa toistemme kanssa. Kuuluisa lause ”one cannot not communicate” kertoo siitä, miten vuorovaikutamme jatkuvasti – tiedostamattakin. Kyse onkin siis siitä, miten haluamme vaikuttaa ja tulla vaikutetuksi. Jokainen sana, ele, ilme, tai sanomatta jättäminen on aina viestinnällinen valinta. Kuinka tietoisia olemme noista valinnoista? Ja osaammeko aavistaa, millaisen jälkielämän valintamme synnyttää?

Muokkaamme mielikuvaa itsestämme ja toisista vuorovaikutuksessa. Mitä kerromme toisistamme vaikuttaa tekoihimme. Viestimme sitä, mitä olemme ja olemme sitä, mitä viestimme. Voimme hyvin nopeasti luoda työkavereittemme toiminnalle mahdollisuuksia tai esteitä riippuen siitä, minkälaisia tarinoita heistä levitämme. Haluan painottaa asian merkityksellisyyttä lainaamalla Jeane Kirkpatrickia:

”Words can destroy. What we call each other ultimately becomes what we think of each other, and it matters.”

Olemme jokainen vastuussa siitä, mitä viestimme. Verkkomaailmassa on helppo paeta anonyymisyyden taakse tuota vastuuta. Tuntuu oudolta ajatukselta, että verkossa voisi unohtaa käytöstavat ja jättää tulkinnan vastuun vain lukijalle: ”on oma vikasi, jos loukkaannut viestistä”. Myös työpaikoilla ja yhteistyösuhteissa syntyy väärinymmärryksiä ja erilaisia tulkintoja. Olisi vastuutonta odottaa, että vain joko puhuja tai kuulija olisi vastuussa väärinymmärryksistä, vaikka tulkinta muodostuisikin vastaanottajan päässä. Itse sanoisin, että tulkinta ja merkitys muodostuvat päiden välissä. Vastuu onnistuneesta vuorovaikutuksesta on sen kaikilla osapuolilla.