Julkaisija: ← Blogi

Toisinnäkemisen paikat

Missä pitää käydä, että ymmärtää jostain asiasta lisää tai saa vaikka toivotun tuloksen aikaiseksi? Tätä olen miettinyt paljon ja yritän edelleen ymmärtää siitä jotain.

 Olen pisteessä A ja haluan pisteeseen B. Haluamme vaikkapa lisätä myyntiä tai parantaa työhyvinvointia. Pitääkö meidän silloin miettiä ja puhua myynnistä ja työhyvinvoinnista enemmän? Keskittää siihen enemmän huomiota ja mennä askel askeleelta eteenpäin kohti asetettua tavoitetta? Entä jos asiat eivät etene eivätkä keskustelut edistäkään asiaa?

Vaihtoehtona on poiketa polulta ja käydä katsomassa asioita ihan uusista, jopa yllättävistäkin näkökulmista. Viedä kysymys toiseen kontekstiin, jossa avautuu toisinnäkemisen paikka. Alkaa tapahtua yllätyksiä. Olenkin tavoitteessani, mutta olen saanut enemmän kuin osasin odottaa. Tai huomaan jopa, että olen löytänyt uuden, paremman tavoitteen.

Itselle tutuin menetelmällinen polulta poikkeaminen on soveltava taide ja niistä rakkaimmat tarinateatteri ja komiikka. Taiteen avulla kutsutaan esille luovuutta, oivalluksia ja uutta ymmärrystä.

Tarinateatterin voiman olen nähnyt lukuisia kertoja. Erään työyhteisön kehittämispäivän esityksestä tuli seuraava palaute: ”Vaikea kuvitella, mikä tässä tilanteessa olisi palvellut paremmin.” Tarinateatteri on yhteisöllistä improvisaatioteatteria, jossa näyttämölle tehdään yleisön kertomia tositarinoita. Kun yleisö näkee näyttämölle rakennetut tarinansa uudelleen, tuo se jonkun uuden oivalluksen ja kuulluksi tulemisen kokemuksen.

Välillä vaihdan roolia ja otan käyttöön koomisen hahmoni Irmeli-Kuuskajaskari-Venuutin. Hän puhuu ihan oikeista työelämään liittyvistä asioista osallistavilla luennoillaan. Lopuksi Irmeli koostaa yhteisen ymmärryksen saldon improlaululla ukulelella säestäen. Jokin siinä toimii, josta itsekin kerta kerran jälkeen yllätyn. Varmaan se, että tärkeitäkin asioita voi ottaa esille kevyemmllä otteella ja naurua kutsuen. Tällainen palaute kannustaa jatkamaan: ”Irmelille suuret kiitokset. Taas tuli uusi läpimurto.”

Toisinäkemisen paikkojen mahdollistaminen työyhteisöille on parasta, mitä voin työssäni tehdä. Tässä mainitsin niistä omasta osaamistaskustani kaksi , mutta ei siinä kaikki. Humapin taskussa on niitä monta lisää.