Julkaisija: ← Blogi

Onks pakko, jos ei haluu?

Siipeensä saanut työelämä

Menestyksestä ja johtamisesta on kautta aikojen kerrottu paljon tarinoita. Organisaatiokonsulttina käännän näitä viisasten kiviä ajan henkeen, arjen kielelle. Yksi tarina on kulkenut mukanani jo viidentoista vuoden ajan. Se on tarina vanhempana olemisesta.

Juuret ja siivet ovat parasta, jota vanhempi voi lapselleen antaa. Ne auttavat lasta onnistumaan ja olemaan tyytyväinen itseensä. Ja näiden ansiosta lapsi hehkuu hyvää oloa ympärilleen. Minun mielessäni johtamisen tehtävä on samalla tavalla auttaa onnistumaan. Sekä juurruttaa ja sitouttaa ihmiset organisaatioon että luoda mahdollisuus oman potentiaalin ja hyvän olon löytämiseen, mielekkäällä tavalla.

Kerron tämän tarinan usein johdolle, jonka jälkeen heidän kommenttinsa on: “Olemme hionneet prosessit ja palkitsemiset laatukuntoon. Ne eivät juurruta eivätkä nosta liiketoimintaa lentoon. Mikä kasvattaa sellaiset juuret ja siivet että tuloksellisuus näkyy viivan alla?”

Jutun juuri – pahoinvoiva ihminen

Eri tieteenalojen asiantuntijat ovat osoittaneet, että Suomen menestys tulevaisuudessa riippuu työtä tekevien ihmisten työkyvystä ja hyvinvoinnista. Työkyvyn ja hyvinvoinnin edistämisen taloudellisen potentiaalin arvioidaan olevan suurin ja merkittävin tekijä tuloksellisuudessa. Turbulenssissa tilanteessa ainut joustava, oppiva ja kehittyvä osa prosessia on ihminen.

Ymmärrämme kaikki, että kiristyvässä taloustilanteessa tarvitaan aikaisempaa kipeämmin halukkaita ja kyvykkäitä tekijöitä. Työterveysjohtaja Marjo Sinokkin mukaan kuitenkin työpahoinvoinnin kustannukset ovat vuosittain arviolta jopa 41 miljardia euroa ja työnantajat maksavat lähes kaikki työterveydenhuoltoon liittyvät kustannukset.

Kulttuurinmuutos ja jaettu johtajuus ovat tällä hetkellä isosti tapetilla. Organisaatiokonsultin työssä olenkin nähnyt, ettei halu ja kyky ole yksilön ominaisuus, vaan koko systeemi rakentaa tai nakertaa niitä. Uskon, että mm. perinteiset mittarit tekevät meistä juurettoman siipirikon ja ovat esteenä hyviin muutospyrkimyksiin. Siksi arvioin Humapin työkaluilla yhä enemmän ryhmän vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta.

Halutaan muutosta aikuisten oikeesti

Tuloksellisuutta metsästäessämme meidän tulee yhdistää liiketoiminnan tavoitteet, arvioinnin keinot ja kaikkinainen ihmisiin vaikuttaminen. Johtajana on tärkeää ymmärtää mielen vaikuttavuus, koska ihminen toimii jopa 95% tiedostamattomalla tavalla, vaistonvaraisesti ja halun kautta.

Mielen johtamisen näkökulmasta katsottuna ihminen ei vastusta muutosta, vaan sitä, että hänen pitäisi muuttua. Muutos on oppimista ja oppiminen syntyy juuri halusta ja tekemisen mielekkyydestä. Murrosikäinen poikakin oppii ajamaan mopoautolla hetkessä, vaikka perheen ruohonleikkuri monimutkaisuudessaan on hänelle mahdoton käynnistettävä. Halu kokeilla, oppia ja kehittyä syntyy kavereiden kanssa käydyistä keskusteluista, mielikuvasta olla ihailtu ja arvostettu taitaja muiden silmissä.

Ymmärrän, että kokeilevan ja oppivan työkulttuurin rakentamisessa ja jaetussa johtamisessa on kyse samasta asiasta. Aikuiset hamuavat nuorten tavoin arvostusta ja työn merkityksellisyyttä. Laatuprosessien sijaan halutaan elämänlaatua – palkitsevia kokemuksia ja tunteita, jotka energisoivat ja kolahtavat sielun syvyyksiin.

Tulosloukkuun viivan alle

Työpahoinvoinnin ja taloustilanteen syvin olemus ei ole muutos- tai kiireloukku vaan mielekkyyden, halun ja hyvän elämän vaje. Liian usein laatuaika haetaan työn ulkopuolelta, vaikka suurin valveillaoloaika vietetään työn parissa. Tyytyväiselle mielelle ja onnistumisen tarinoille tarvitaan lisää tilaa.

Neljäntoistavuotias Humap on tehnyt hyvästä elämästä, jaetusta johtajuudesta sekä kokeilevasta ja oppivasta työkulttuurista meille arkea. Uusi kulttuuri on antanut murrosikäiselle työyhteisölle rohkeutta ja viisautta, iloa ja rakkautta ja uskon, että niistä syntyy muihinkin organisaatioihin halua ja elämisen makua.

Meistä kasvoi 2010-luvun tuloksellisuuden, kulttuurimuutoksen edistämisen ja tukemisen, pioneereja. Miksi? ”Humapis ei oo pakko, mut kaikki haluu”.

Ota yhteyttä