Julkaisija: ← Blogi

Töihin paluun sietämätöntä keveyttä metsästämässä

Heinäkuun lopun kunniaksi hyppään maanantaiaamun kukonlaululta starttaavaan junaan Vaasasta Jyväskylään. Lomat on lusittu ja etätyöviikot kotitoimistolla pidetty – on aika palata työrytmiin, arkiseen aherrukseen ja reissu-Liisan elämään.


VR:n vaunuun kantautuu kuulutus, jonka mukaan jäämme aikataulusta jälkeen kokonaista kymmenen minuuttia. Havahdun omaan ensireaktiooni: ”Niin, tosiaan, nämä junathan saattavat toisinaan myöhästellä”. Loma näyttää todella tarjonneet liki täydellisen nollauksen. Kaikkien viime talven raidekilometrien ja –sattumusten jälkeen en edes muista, että junatkin myöhästelevät…

Vielä juuri ennen juhannusta kuuntelin monien lomalle jäävien juttuja siitä, kuinka kesätauko oli tulossa jälleen tarpeeseen. Itse totesin kyselyihin siitä, miltä ensimmäinen kesäloma tuntuu, lähinnä olkia kohautellen, etten tarvitse lomaa oikein mihinkään. Kun muutama työtoverini tunnelmoi omalla tavoitteellaan jäädä tänä vuonna levollisena lomalle, en lomakeltanokkana osannut edes ajatella mitä tuo tarkoittaa. Tuntui paremmalta idealta puskea hommia eteenpäin viimeiseen saakka ja pamauttaa sitten ”lomalle LOMPS” -hetken merkiksi tietokoneen luukku kiinni.

Arvioimatta sen enempää tuon ratkaisun hyvyyttä tai huonoutta, olen tästä poikamaisesta hätäilystä oppineena päättänyt harjoitella ”levollisesti työvaihteelle” -periaatetta. Täytyy myöntää, että nuoret aivotkin taitavat kaivata välillä lepoa, ja työeloon on oikeastaan ihan mukavaa totutella pikkuhiljaa. Uuden kalenterin ostaminen ja täyttäminen, työporukan kahvihetket, syksyn työponnisteluiden suunnittelu ja itselle asetettujen vuositavoitteiden kertaaminen ovat ihan hyviä tapoja toteuttaa pehmeää laskua työmoodiin. Jos siis jotain on tullut opittua lomaillessakin, on havaintoni, että asiat kyllä etenevät ilman stressiä ja jatkuvaa poukkoiluakin. Ja lomalta palaava mieli näyttää oppivan uusia temppuja ja tottuvan muistamaan asioita. …Vaikka intran salasanan se jo kolmen viikon tauon aikana unohtikin.

Näillä eväillä kohti itsensä johtamisen tasapainoa. Levollisia kahvituokioita syksyn työrupeamaan totutteleville – tästä se taas lähtee.

Ota yhteyttä