← Asiakastarinat

Kela – Kemijärven yhteyskeskus

Sisäilmaongelmista aiheutuneet sairauspoissaolot ja toimitilojen vaihdos kuormittivat Kelan Kemijärven yhteyskeskusta ja nostivat esiin sisäisiä jännitteitä. Humap oli tukemassa työyhteisöä kohti uutta arkea ja uusia toimitiloja.

Sisäilmaongelmien myötä työyhteisömme ilmapiiri oli heikentynyt monella tapaa: esimiehet olivat tiukoilla ja osa henkilöstöstä kärsi sairauspoissaoloista. Kaipasimme työyhteisöömme entistä avoimempaa ilmapiiriä ja halusimme parantaa työssä jaksamista. Koimme, että ulkopuolinen taho kykenisi parhaiten nostamaan kissan pöydälle ja haastamaan kaikkia osapuolia sopivalla tavalla, alustavat palvelupäällikköt Hannu Syväniemi ja Pirjo Väänänen.

Molempien palvelupäälliköiden mukaan sisäilmaongelmat olivat nostaneet esiin sisäisiä haasteita, joihin oli syytä tarttua. Samaan aikaan toimitilojen fyysinen vaihdos tarjosi mahdollisuuden lähteä rakentamaan polkua vanhasta työtilasta uuteen työtilaan ja parantuneeseen työilmapiiriin.

Lähdimme toteuttamaan työyhteisömme kehitysprosessia muutosvalmennuksen ottein. Vuodenmittaisen prosessin aikana rakensimme ja valmistelimme meille uuden tulevaisuuden uusissa toimitiloissa, Syväniemi tarkentaa.

Toimitilojen muutos on usein iso prosessi, jossa on huomioitava fyysisen muutoksen lisäksi psyykkisten ja sosiaalisten ympäristöjen muutos. Kelalla muutoksen laajuus oli tunnistettu hyvissä ajoin ja muutosprosessiin lähdettiin nopeasti.

Suurimpana tavoitteenamme oli sairastumiskokemuksien poissiirtäminen arjesta. Toisaalta sisäilmaongelmista lähteneessä kehitysprosessissa prosessoitiin myös Kelan suurta organisaatiomuutosta. Tämän myötä muun muassa esimiesportaita on hävinnyt, mikä on vaikuttanut keskeisesti kaikkeen toimintaamme, Väänänen selvittää.

Vuoden prosessimme sisälsi koko henkilöstön yhteisiä työyhteisöpäiviä ja pienryhmätyöskentelyä. Teimme ryhmätöitä ja harjoittelimme eri näkökulmien huomioimista. Tavoitteena oli luoda syvällisempi keskusteluyhteys ihmisten välille, Syväniemi kertoo.

Kelan prosessissa oli käytössä myös REAL-kasvualusta, jonka mukanaolo mahdollisti koko henkilöstön osallistumisen ja läpinäkyvyyden. Toisaalta REAL myös monipuolisti prosessin viestintää ja toi uudella tapaa inhimillisen elementin johdon ja henkilöstön välillä tapahtuvaan viestintään.

Esimiehet jakoivat prosessin alussa alustalla tiedotukseen tähtäävät videoklipit, joita sitten työstettiin yhdessä. Pelkän tiedottamisen lisäksi esimiehet pääsivät videolla uudella tapaa tuomaan myös oman tunteidensa kirjon näkyviin, mitä pelkällä tekstituotoksella ei saa välitettyä yhtä helposti. Audiovisuaalinen viestintä on keinona tehokas ja monipuolistava. Lisäksi sen avulla osaltaan varmistetaan viestin ymmärrettävyys, Syväniemi kuvaa.

Vuodenmittaisen prosessin myötä sisäilmaongelmista aiheutuneita sisäisiä haasteita saatiin purettua. Opimme katsomaan tilanteita eri näkökulmista, minkä kautta hahmotimme sisäilmaongelmien olevan koko työyhteisön ongelma, ei vain sairastuneiden. Mitä toimitilamuutokseen tulee, iloitsemme uusista turvallisista tiloista, Väänänen konkretisoi.

Sisäilmaongelmien laukaisema negatiivinen työilmapiiri on nyt ollutta ja mennyttä. Kehitysponnistelut tuottivat tulosta ja nyt eletään uutta arkea ja työyhteisön valoisaa tulevaisuutta, Syväniemi iloitsee.